9 myyttiä kaasuautoilusta – ja 9 syytä, miksi valita kaasuauto

Kun myytit murretaan yksi kerrallaan, alta paljastuu totuus: kaasuauto on fiksu valinta – monestakin syystä.

Myytti 1: Biokaasua ei riitä kaikille

Kyllä riittää! Keväällä 2022 Suomessa oli noin 16 500 kaasukäyttöistä ajoneuvoa. Biokaasua olisi kuitenkin mahdollista tuottaa Suomessa jopa miljoonan kaasuauton tarpeisiin. Uusiutuva biokaasu ei siis lopu kesken, vaikka kaasuautojen määrä moninkertaistuisi.

Gasum tuottaa biokaasua biokaasulaitoksissaan Suomessa ja Ruotsissa, ja uusia laitoksia on rakenteilla molemmissa maissa. Biokaasu on osa kiertotaloutta. Raaka-aineeksi käy lähes kaikki eloperäinen materiaali, kuten biojätteet, jätevedet, lanta ja teollisuuden sivutuotteet.

Hyödyntämätöntä raaka-ainepotentiaalia biokaasun tuottamiseksi on vielä runsaasti: nykyinen tuotantomäärä olisi mahdollista jopa kymmenkertaistaa. Suurin hyödyntämätön potentiaali on maatalouden lannassa ja peltobiomassassa, esimerkiksi viljelykasvien syömäkelvottomat osat sekä kesantopelloilla, vuoroviljelyllä tai peltojen suojavyöhykkeillä kasvatettu nurmi voitaisiin hyödyntää biokaasun tuotantoon.

Omilla laitoksillaan tuottamansa biokaasun lisäksi Gasum myy tankkausasemillaan eurooppalaista, ISCC-kestävyysjärjestelmän (International Sustainability and Carbon Certification) mukaisesti tuotettua biokaasua, joka vastaa ominaisuuksiltaan Suomessa tuotettua biokaasua.

Myytti 2: Kaasuautoilu on kallista

Biokaasu on bensiiniin ja dieseliin verrattuna edullista tankata. Tällä hetkellä biokaasulitra maksaa vain noin puolet bensiinilitran hinnasta. Laskurimme avulla voit laskea, kuinka paljon säästäisit polttoainekustannuksissa vaihtamalla bensiinillä tai dieselillä kulkevan autosi kaasuun.

Kaasuautoista maksetaan käyttövoimaveroa, joka on vähän yli puolet vastaavan dieselauton käyttövoimaverosta. Vastaavaan bensiiniautoon verrattuna uuden kaasuauton käyttövoimavero tulee kuitatuksi edullisemmalla polttoaineella jo alle 4 000 kilometrin ajon jälkeen.

Hankintahinnaltaan kaasuautot ovat samaa luokkaa kuin bensiinillä kulkevat autot. Kokonaiskustannuksissa kaasuauto tulee siis huomattavan edulliseksi!

Myytti 3: Kaasutankkausasemia ei ole juuri missään

Suomessa on kaasutankkausasemia yhteensä noin 70, joista yli puolet on Gasumin asemia. Gasumin kaasutankkausasemia on eri puolilla Suomea Helsingistä Ouluun ja Seinäjoelta Imatralle. Pohjois-Suomesta ja osasta Itä-Suomea kaasutankkausasemat vielä puuttuvat.

Sekä Gasum että muut toimijat rakentavat jatkuvasti uusia tankkausasemia, jotta kaasuautoilu olisi mahdollisimman vaivatonta kaikkialla Suomessa.

Lähimmän tankkausaseman löydät tankkausasemakartalta tai Gasum Driver App -mobiilisovelluksesta.

Myytti 4: Kaasuautolla ei voi ajaa pitkiä matkoja

Kyllä voi! Kaasuauto ei jätä tien päälle, vaikka kaasu loppuisi. Kaikissa Suomessa myytävissä kaasuautoissa on kaasutankin lisäksi myös bensiinitankki. Ne ovat niin sanottuja bifuel-malleja, eli käytännössä hybridejä. Jos kaasu pääsee loppumaan kesken ajon, moottori vaihtaa käyttövoimaksi automaattisesti bensiinin.

Kaasuauton toimintasäde vaihtelee automalleittain. Esimerkiksi uudella Skoda Octavialla ja Volkswagen Golfilla ajaa kaasun voimin lähes 500 kilometriä ja bensiinillä noin 150 kilometriä lisää. Automallista riippuen kaasun ja bensiinin yhdistetty toimintasäde on parhaimmillaan jopa 1 000 kilometriä.

Myytti 5: Kaasuautoja ei ole saatavilla

Kaasuauton voi hankkia käytettynä Suomesta tai ulkomailta: valikoimaa löytyy kompakteista kaupunkiautoista aina tilaviin perheautoihin asti. 

Kaasuauton hankkiminen käytettynä ulkomailta on monelle mielenkiintoinen vaihtoehto, sillä esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on myynnissä hyvä valikoima käytettyjä kaasuautoja kohtuullisella hinnalla. Maahantuontia koskevat samat säännöt kuin muidenkin autojen maahantuontia: autosta tulee tehdä käyttöönottoilmoitus ja autoveroilmoitus Verohallintoon, ja auto on rekisteröintikatsastettava ennen rekisteröintiä.

Bensiinikäyttöisen auton voi myös muuntaa kaasuautoksi. 

Lue lisää: Kaasuauton hankkiminen ulkomailta

Myytti 6: Kaasuauto voi räjähtää

Kaasuauto on vähintään yhtä turvallinen kuin perinteinen bensiini- tai dieselauto. Kaasuautot eivät räjähdä kolaritilanteessa muita autoja herkemmin.

Kaasuautoissa käytettävä metaani ei syty helposti. Sen itsesyttymislämpötila on yli 600 celsiusastetta, kun esimerkiksi dieselillä vastaava lämpötila on 210 ja bensiinillä 260 celsiusastetta. Lisäksi metaani on syttyvää vain silloin, kun sen pitoisuus ilmassa on 5–15 prosenttia.

Metaani on ilmaa kevyempää, joten se ei ulkoilmaan päästessään jää paikalleen, vaan haihtuu nopeasti. Se on myös helppo poistaa sisätiloista tuulettamalla.

Kaasuautoissa tapahtuvat kaasuvuodot ovat erittäin harvinaisia. Teoriassa on mahdollista, että polttoainejärjestelmään tulisi kaasuputken katkeamisesta aiheutuva vuoto. Tämä on otettu huomioon kaasuautojen turvatekniikassa.

Myytti 7: Kaasuautoilu saastuttaa

Biokaasu on täysin uusiutuva ja ympäristöystävällinen polttoaine. Kun otetaan huomioon biokaasun koko elinkaari, kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin fossiilisten polttoaineiden. Laskelmassa on otettu huomioon koko polku biojätteiden hankinnasta biokaasun tuotantoon, jakeluun ja käyttöön.

Biokaasulla kulkevan auton kokonaispäästöt ovat siis huomattavan alhaiset koko elinkaaren ajalta. Pakoputkesta tulevat ajon aikaiset hiilidioksidipäästöt taas ovat laskennallisesti nollassa. Biokaasun palaessa syntyy hiilidioksidia, mutta nettomääräinen hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei lisäänny. Tämä johtuu siitä, että biohajoavaan raaka-aineeseen on sitoutunut saman verran hiilidioksidia, kuin mitä biokaasun palamisessa vapautuu.

Lue lisää: Biokaasun päästöt

Myytti 8: Tankkausasemalla saa aina samaa kaasua, valitsipa sitten bio- tai maakaasun

Gasumin kaasutankkausasemalla voit valita joko bio- tai maakaasun. Ennen tankkauksen aloittamista automaatti pyytää valitsemaan kaasulaadun. Lähituotettu biokaasu on tällä hetkellä edullisempaa polttoainetta kuin maakaasu, joten lähes kaikki kaasuautoilijat valitsevat sitä kaasuautonsa tankkiin. 

Biokaasua voidaan jaella energia- ja kustannustehokkaasti olemassa olevaa kaasuverkostoa hyödyntäen. Koska jalostettu biokaasu ja maakaasu ovat kemialliselta koostumukseltaan samanlaisia, niitä voidaan sekoittaa keskenään.

Verkostoon syötettäessä biokaasu sekoittuu maakaasun joukkoon, joten asiakkaille jaeltu kaasu on käytännössä biokaasun ja maakaasun seosta. Gasum pitää biokaasusertifikaatti- ja alkuperätakuujärjestelmien avulla huolen siitä, että biokaasua myydään korkeintaan tuotettua vastaava määrä eikä sitä voida myydä useampaan kertaan eri käyttökohteisiin. Käytännössä markkina toimii siis samalla tavalla kuin ostettaessa vihreää sähköä kotiin. Valitsemalla biokaasun vähennät omalta osaltasi liikenteen päästöjä ja tuet biokaasun tuotantoa.

Lue lisää: Näin tankkaat kaasuauton

Myytti 9: Gasumilla on valtionyhtiönä monopoliasema

Gasum on vain yksi Suomessa toimivista liikennekaasun jakelijoista. Kaasutankkausasemia on Suomessa jo noin 70, joista yli puolet on Gasumin asemia. Monella paikkakunnalla on myös paikallisen biokaasua tuottavan ja jakelevan toimijan tankkausasema.

Kaasutankkausverkosto rakentuu yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken. Näin voimme yhdessä varmistaa sen, että kaasuautoilu on mahdollisimman helppoa ympäri Suomen.

Löydät kaikkien toimijoiden tankkausasemat Suomessa tankkausasemakartaltamme ja Gasum Driver App -mobiilisovelluksesta.