Resurssiviisas, uusiutuva ja paikallinen polttoaine – biokaasu näyttää mallia koko yhteiskunnalle

Biokaasu on polttoaine, joka mahdollistaa kiertotalouden ja edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Sillä on kuitenkin myös muita etuja. Koska biokaasu on paikallisesti tuotettava polttoaine, se parantaa omavaraisuutta ja toimitusvarmuutta ja vähentää kuljetuksia.

Jos yhteiskunnan kaikki tuotantoprosessit toimisivat kuten biokaasun tuotanto, meillä ei olisi lainkaan jätettä ja neitseellisiä raaka-aineita tarvittaisiin huomattavasti vähemmän kuin nykyään.

Biokaasun tuotanto nostaa luonnonvarojen tehokkaan käytön aivan uudelle tasolle. Siinä hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja – kotitalouksien, yritysten ja maatalouden biojätettä ja jopa jätevesilietettä – joista valmistetaan uusiutuvaa vähäpäästöistä polttoainetta: biokaasua.

Biokaasun lisäksi prosessissa syntyy fossiilivapaata lannoitetta maatalouden tarpeisiin, ja näitä ravinteita voi myös jatkojalostaa. Esimerkiksi Gasumin tuottamaa vahvaa ammoniakkiliuosta käytetään savukaasujen pesuun voimaloissa ja teollisuudessa.

”Suurin osa biokaasun tuotantoon käytettävästä biomassasta on peräisin ruoan kasvattamisesta, tuotannosta ja kuluttamisesta. Kun maaperässä kasvanut tuote kierrätetään elinkaaren lopuksi takaisin maahan, ravinteet jatkavat kiertoaan eikä mitään mene hukkaan”, kertoo Gasumin tuotantojohtaja Ari Suomilammi.

Kierrätyksen ja kiertotalouden kaltaisten toimintamallien maailmanlaajuinen käyttöönotto auttaisi yhteiskuntia kohtamaan edessä olevat massiiviset haasteet, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen.

Paikallinen tuotanto vähentää päästöjä ja pienentää logistiikkakustannuksia

Biokaasu syntyy jätteestä ja sitä voidaan tuottaa siellä, missä jätettä syntyy. Jätteenkäsittelylaitokset toimivat paikallisesti, ja biokaasu on yksi harvoista polttoaineista, joita voidaan tuottaa niin ikään paikallisesti.

Polttoaineen valmistaminen paikallisista raaka-aineista ja toimittaminen liikenteen, teollisuuden ja kotitalouksien paikalliseen käyttöön ei vaadi monimutkaisia logistiikkaketjuja, mikä vähentää sekä päästöjä että kustannuksia.

”Gasumin viisi suurta biokaasun tuotantolaitosta Etelä-Ruotsissa on suunniteltu tämän periaatteen pohjalta. Laitokset käyttävät lähiseudun maatilojen toimittamaa lantaa ja toimittavat asiakkaille biokaasua ja lannoitteita”, Suomilammi kertoo.

Havainnekuva Ruotsin Götenen biokaasulaitoksesta

Kuva: Gasumin Götenen laitoksen odotetaan valmistuvan kesällä 2024, jonka jälkeen käyttöönotto alkaa. Laitoksen odotetaan olevan täydessä kaupallisessa käytössä vuoden 2025 alkupuolella.

Paikallinen tuotanto vaikuttaa myös biokaasun toimitusvarmuuteen. Se on täysin kotimainen polttoaine, jonka valmistukseen käytettävää raaka-ainetta – suureksi osaksi biojätettä – yhteiskunnassa  

”Seuraava suuri harppaus on kaiken biojätteen saaminen kiertoon. Tällä hetkellä jopa 40 prosenttia poltettavasta kiinteästä sekajätteestä on edelleen biojätettä. Tämä on asia, johon me kaikki voimme vaikuttaa lajittelemalla biojätteen asianmukaisesti.”

Kiertotalous voi muuttaa jätteen hyödykkeeksi

Gasumin tavoitteena on toimittaa energiamarkkinoille vuosittain seitsemän terawattituntia biokaasua vuoden 2027 loppuun mennessä. Biokaasun tuotanto on kuitenkin hyvin skaalautuvaa, joten sitä voidaan tarvittaessa myös vähentää.

”Esimerkiksi maatilat voivat tuottaa omista jätteistään biokaasua omiin tarpeisiinsa varsin tehokkaasti. Se parantaa maatilojen omavaraisuutta, sillä biokaasun avulla ne voivat tuottaa itse lämmitys- ja sähköenergiansa. Lisäksi tämä antaa niille mahdollisuuden hyödyntää omaa biojätettään, esimerkiksi lantaa, jota voi myös käyttää biokaasun valmistamiseen”, Suomilammi korostaa.

Kierrätyslannoitteiden levitystä Lohjalla.

Kuva: Kierrätyslannoitteen levitystä Lohjalla

Jos lanta levitetään suoraan pelloille, sen sisältämä metaani nousee sellaisenaan ilmakehään. Kun lanta hyödynnetään biokaasun tuotannossa, metaani voidaan ottaa talteen ja käyttää energiantuotannossa, mikä vähentää päästöjä.

Lopullinen käsittelyjäännös palautetaan maatiloille käytettäväksi biolannoitteena. Lannan lisäksi biokaasun tuotannossa käytetään muita raaka-aineita, jotka monipuolistavat käsittelyjäännöksen ravinnesisältöä. Näin lopullisen käsittelyjäännöksen ravinnepitoisuus on suurempi kuin lannan.

Tulevaisuudessa lanta ja massatuotettu biojäte voi muuttua jopa koko Euroopan markkinoiden laajuiseksi hyödykkeeksi. Orgaanisten sivuvirtojen käyttö tarjoaa yhä enemmän arvoa niiden toimittajille.

Tagit

  • Biokaasu
  • Kiertotalous
  • Kierrätysravinteet