Asiakaspalvelu
Kirjaudu
Kirjoittaja Senja Forsman-Katainen on Gasumin vastuullisuusjohtaja (Head of Sustainability & HSEQ). Aikaisemmin hän on toiminut erilaisissa vastuullisuustehtävissä muun muassa Lassila & Tikanojalla ja S-ryhmässä.
Ilmastotavoitteet tulevat ja sääntely kiristyy kuljetuksissa, oletko valmis?
Vastuullisuutta koskeva sääntely kehittyy vauhdilla, mutta yhtä merkittävä muutos tapahtuu odotuksissa: asiakkaat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit haluavat yhä läpinäkyvämpää tietoa yritysten ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Samalla yritykset kirittävät itse itseään asettamalla kestävyystavoitteita lainsäädännön rinnalle.
Senja Forsman-Katainen
Yritysten toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti ja muutokset näkyvät myös kuljetusalalla. Yrityksiltä odotetaan entistä tarkempaa raportointia kuljetusten päästöistä – ja ennen kaikkea toimia päästöjen vähentämiseksi. Hyvä uutinen on, että keinot ovat jo olemassa ja helposti saatavilla.
Kasvavat regulaatio- ja vastuullisuusvaatimukset heijastuvat kuljetusalaan monella tavalla:
- Yrityksiltä edellytetään tarkempaa ja vertailukelpoisempaa raportointia.
- Toimitusketjujen vastuullisuuteen kohdistuu uusia paineita, myös pienemmille toimijoille.
- Muutokset vaikuttavat kuljetusten kustannuksiin ja kilpailuasetelmaan.
Miten tämä sitten käytännössä vaikuttaa kuljetuksia tilaavien sekä niitä tarjoavien yritysten toimintaan?
CSRD edellyttää läpinäkyvää raportointia
Yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n raportoinnin viitekehys, joka koskee suuria, erityisesti pörssilistattuja yrityksiä. Direktiivin myötä yhtiöiden on seurattava ja raportoitava ilmastopäästöjään – eikä pelkästään oman toimintansa, vaan myös alihankkijoidensa päästöjä. Vaikutukset ulottuvat siis epäsuorasti pidemmälle hankintaketjuun.
Niinpä sääntely kolkuttelee myös sellaisten toimijoiden portteja, jotka eivät suoraan kuulu direktiivin piiriin. Kun isot yhtiöt selvittävät hankintaketjujensa päästöjä, myös pienempien logistiikkatoimijoiden ja kuljetusyritysten täytyy osata kertoa päästöistään.
Tätä ei kannata sivuuttaa, sillä tilaajat etsivät yhä tarkemmin yhteistyökumppaneita, joiden tarjoamat ratkaisut tukevat heidän päästötavoitteitaan.
Tutustu myös: SSAB ryhtyi sanoista tekoihin: teräskelat kulkevat Hämeenlinnasta Ruotsiin lähes päästöttömästi
Polttoaineen päästökauppa ETS2 määrää hiilelle hinnan
Sääntely tulee vaikuttamaan vääjäämättä myös kuljetusten kustannuksiin. Polttoaineen päästökauppa eli ETS2 (Emission Tradings System 2) on EU:n uusi, liikennettä koskeva päästökauppajärjestelmä, joka otetaan käyttöön asteittain. Sen varsinainen kustannusvaikutus käynnistyy vuonna 2027, ja vuoteen 2030 mennessä sen on tarkoitus vähentää päästöjä 42 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
Siinä missä CSRD toimii porkkanana, joka palkitsee hankintaketjun vähäpäästöisiä toimijoita kilpailutusten voittajina, polttoaineen päästökaupalla puolestaan on kepin rooli. Päästökauppa langettaa fossiilisille polttoaineille hinnan, joka nousee päästötavoitteiden kiristyessä.
Päästökaupan vaikutukset tulevat heijastumaan koko kuljetusalaan jo vuodesta 2027 alkaen, vaikkakin Suomessa on suunniteltu kustannuksien kompensointia ammattikuljettajille. Polttoaineeseen kohdentuva hinnankorotuspaine heijastuu lisäkustannuksina koko hankintaketjuun, ja uusiutuvilla polttoaineilla kuljettavat välttyvät näiltä lisäkustannuksilta.
Haluaisitko kuulla lisää siitä, miten yritykset voivat vähentää kuljetusten päästöjä koko hankintaketjussa? Katso webinaaritallentaamme: Regulaatio kolkuttaa – kohti vähäpäästöisiä kuljetuksia
Vapaaehtoiset ilmastotavoitteet tuovat omat vaatimuksensa
EU:n sääntelyn lisäksi painetta päästöjen vähentämiseen tuovat myös vapaaehtoiset ilmastotavoitteet, joita yhä useampi yritys asettaa itselleen. Yksi käytetyimmistä kehikoista tavoitteiden luomiseen on SBTi eli Science Based Targets initiative, jonka avulla yritykset voivat osoittaa, että niiden ilmastotavoitteet perustuvat tieteeseen.
Monet yritykset käyttävät SBTi:tä oman ilmastotyönsä tukena, sillä se antaa raamit uskottavalle ilmastotyölle ja huomioi koko hankintaketjun. Sitä kautta vaatimukset vähäpäästöisyyteen ajautuvat ketjussa eteenpäin, ja myös kuljetusten tilaajat ja tarjoajat joutuvat avaamaan päästöjään.
Ennakointi on järkevää bisnestä
Jos matkaa kohti vähäpäästöistä tulevaisuutta ajattelee kilpajuoksuna, kyseessä on pikemminkin maraton kuin pikamatka. Tässä vaiheessa kaikkien kuljetusalalla toimivien kannattaisi kuitenkin olla vähintään lähtöviivalla, jos mielivät pysyä kisassa mukana.
Sääntely tulee vaikuttamaan kaikkiin kuljetusalalla toimiviin yrityksiin, joko suoraan tai välillisesti. Ja koska ilmastotavoitteita ei saavuteta hetkessä, valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa.
Vähäpäästöiseen kuljetuskalustoon investoiminen onkin fiksua valmistautumista tulevaan ja myös kilpailuetu, kun yritykset valitsevat kuljetuskumppaneitaan.
Tutustu myös: Tiesitkö, että biokaasulogistiikka on hyväksi liiketoiminnalle?
Biokaasu vastaa regulaation vaatimuksiin
Biokaasu tarjoaa hyvän ratkaisun kiristyvien vaatimusten saavuttamiseksi. Kun kuljetusten polttoaine vaihdetaan fossiilisesta dieselistä biokaasuun, päästöt vähenevät keskimäärin 90 prosenttia.
Biokaasulla kuljettava saa siis ilmastotavoitteet helposti katettua, ja raportoinnissa päästövähenemä voidaan osoittaa luotettavasti. Ja kun polttoaineen päästökauppa nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja, biokaasulle vastaavaa kustannusvaikutusta ei tule.
Raskaan liikenteen biokaasukuljetuksia on tehty jo pitkään, joten biokaasuun siirtyminen on teknisesti varma ja toimivaksi todettu ratkaisu. Myös jakeluverkosto on valmiina: biokaasun tankkausasemia löytyy ympäri Suomen, ja verkosto laajenee jatkuvasti.
Kiristyvästä sääntelystä ei siis tarvitse olla huolissaan, mutta tiedon lisääminen aiheesta kannattaa – varsinkin, jos kuljetusten päästövähennykset eivät vielä ole yrityksesi asialistalla.
