Tekosyistä tekoihin: 5+1 sitkeää harhakäsitystä biokaasusta raskaassa liikenteessä

Kuljetusala on murroksessa. EU-sääntelyn kiristyminen ja asiakkaiden vastuullisuusvaatimukset lisäävät painetta tarjota vähäpäästöisiä kuljetuksia myös raskaassa liikenteessä.

Yksi tehokkaimmista keinoista vähentää päästöjä on siirtyä biokaasuun. Sen elinkaaren aikaiset päästöt ovat keskimäärin jopa 90 % pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla, kuten dieselillä.

Silti sitkeät harhakäsitykset hidastavat siirtymää biokaasuun. Tässä artikkelissa pureudumme kuuteen yleiseen tekosyyhyn ja näytämme, miksi ne eivät enää pidä paikkaansa.

Tekosyy 1: Biokaasu ei sovi kuljetuksiimme

Tekosyy 2: Asemaverkosto ei palvele tarpeitamme

Tekosyy 3: Tankkaaminen on hankalaa ja hidasta

Tekosyy 4: Sekä auto että polttoaine ovat liian kalliita

Tekosyy 5: Asiakkaamme eivät välitä päästöistä

+ Vielä yksi tekosyy: Kilpailijatkaan eivät ole siirtyneet biokaasuun, miksi me siirtyisimme?

Tekosyy 1: Biokaasu ei sovi kuljetuksiimme

Huoli kaasukaluston suorituskyvystä on turha. Modernit kaasukuorma-autot tarjoavat käytännössä saman teholuokan ja toimintasäteen kuin dieselkalusto ja soveltuvat vaativimpiinkin kuljetuksiin.

Biokaasua käytetään jo nyt esimerkiksi raakapuun kuljetuksessa ja maansiirtoalalla, joissa yhdistelmien massat ovat suuria. Kyse ei siis ole kevyestä jakeluliikenteestä, vaan raskaasta ajosta, jossa kalustolta vaaditaan suorituskykyä ja luotettavuutta.

Näin maansiirtoalan kuljetuksia tekevän Kuljetus Oy Majakan operatiivinen johtaja Janne Partanen kuvaa yrityksen kokemuksia Volvon kaasukäyttöisestä FH 500 -kasettiautosta:

”9-akselisen yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa saa lain mukaan olla maksimissaan 76 tonnia. Nyt tällä 500-hevosvoimaisella moottorilla päästään 75 tonniin.”

Kaasukalusto yltää siis lähes maksimiin myös kaikkein raskaimmissa yhdistelmissä – ilman kompromisseja suorituskyvyssä.

Tekosyy 2: Asemaverkosto ei palvele tarpeitamme

Biokaasun tankkausverkosto ei ole ollut pullonkaula enää pitkään aikaan. Gasumin asemilla raskaan liikenteen nesteytettyä biokaasua eli LBG:tä voi tankata jo noin 20 paikkakunnalla Lapista etelärannikolle, ja verkostoa täydentävät myös muiden toimijoiden LBG-tankkausasemat.

Nesteytettyä biokaasua käyttävien kaasuajoneuvojen toimintasäde on pitkä, joten pitkiäkin välejä voi ajaa yhdellä tankkauksella.

”Kaasuautolla on sama toimintasäde kuin dieselillä, eli noin tuhat kilometriä”, teräsyhtiö SSAB:n logistiikkakumppanin Ahola Transportin toimitusjohtaja Åke Nyblom kertoo.

Käytännön toimintasäde vaihtelee paitsi auton myös ajotavan, kuorman ja olosuhteiden mukaan – kuten dieselkalustollakin.

Kun verkosto laajenee jatkuvasti ja kaluston toimintasäde on pitkä, biokaasu sopii erinomaisesti valtaosaan kuljetusreiteistä.

Tekosyy 3: Tankkaaminen on hankalaa ja hidasta

Tankkauksen hitaus on harhaluulo: todellisuudessa kaasukuorma-auton tankkaus ei hidasta arkea. Nesteytetyn biokaasun tankkaus kestää tavallisesti noin 5 minuuttia, eli vain hieman pidempään kuin dieselkuorma-auton tankkaus.

Nesteytettyä biokaasua tankattaessa käytetään suojavarusteita, kuten suojakäsineitä ja visiiriä, sillä erittäin kylmä LBG (–163 °C) vaatii turvallista käsittelyä. Käytännössä kyse on kuitenkin nopeasti opittavasta rutiinista.

Kuljettajien kokemusten mukaan uusi toimintatapa tulee tutuksi nopeasti. Pohjaset-yrityksessä kuljettajana työskentelevä Ville-Veikko Kehusmaa kuvaa tankkausta näin:

”Homma menee rutiinilla. Tankin saa täyteen suunnilleen samassa ajassa kuin dieseliä käyttäessäkin.”

Kehusmaa kiittelee myös Gasumin asemien toimivuutta ja tukea:

”Jos asemalla on joskus ollut häiriöitä, vikapäivystys on saatu paikalle nopeasti.”

Kun tankkaus on nopeaa ja toimintavarmaa, biokaasu ei tuo kuljetusarkeen ylimääräistä kitkaa – ainoastaan päästövähennyksiä.

Tekosyy 4: Sekä auto että polttoaine ovat liian kalliita

Kun verrataan muihin vähäpäästöisin vaihtoehtoihin, kaasuauto on kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto päästöjen vähentämiseen.

–  Toinen vähäpäästöinen vaihtoehto olisi uusiutuva diesel, mutta se on kalliimpaa, Janne Nokkala, Kaiwur Oy:n toimitusjohtaja toteaa.

Kaasuauto kuluttaa polttoainetta kohtuullisesti, mikä on eduksi erityisesti raskaammissa kuljetuksissa. Lisäksi biokaasun hinta on tyypillisesti vakaampi kuin fossiilisten polttoaineiden, mikä parantaa kustannusten ennakoitavuutta.

Tekosyy 5: Asiakkaamme eivät välitä päästöistä

Tämä alkaa olla hyvin harvinaista. EU:n kiristyvä sääntely pakottaa yritykset seuraamaan ja vähentämään päästöjään koko toimitusketjun osalta.

Yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD edellyttää suurilta yhtiöiltä yhä tarkempaa päästöraportointia, joka ulottuu myös alihankkijoihin. Käytännössä kuljetuksia tilaavat yritykset tarvitsevat kumppaneita, jotka pystyvät tarjoamaan vähäpäästöisiä ratkaisuja ja läpinäkyvää dataa.

Samaan aikaan liikenteen päästökauppa (ETS2) kasvattaa fossiilisten polttoaineiden hintaa vuodesta 2028 alkaen. Päästöistä maksetaan yhä enemmän, mikä heijastuu kuljetusten kustannuksiin koko hankintaketjussa.

Kyse ei siis ole enää pelkästään vastuullisuudesta vaan myös kilpailukyvystä.

Kun vähäpäästöisiä kuljetuksia tarjoaa, kysyntä voi kasvaa nopeasti. Näin kävi SSAB:n logistiikkaketjussa:

”Välillä on pakko sanoa, että vähäpäästöisiä kuljetuksia ei tällä hetkellä riitä kaikille. Tulevaisuuden visiomme on, että asiakas voisi itse valita, haluaako päästöttömän kuljetuksen”, SSAB Europen logistiikkapäällikkö Heikki Hellsten kertoo.

Kukkien tukkukaupan Huiskulan toimitusjohtaja Jaakko Rantanen kiittelee yrityksen logistiikkakumppania Kuljetus ja muutto O. Jylhää biokaasukuljetusten tarjoamisesta:

”Kaikki yhteistyökumppaneidemme tekemät toimet päästöjen vähentämiseksi auttavat myös meitä vähentämään epäsuoria päästöjä”, Rantanen toteaa.

+ Vielä yksi tekosyy: Kilpailijatkaan eivät ole siirtyneet biokaasuun, miksi me siirtyisimme?

Juuri siksi – nyt on mahdollisuus ottaa etumatkaa kilpailijoihin. Edelläkävijöille biokaasu on jo nyt konkreettinen kilpailuetu.

Logistiikka- ja maanrakennusyritys Kaiwur Oy:n toimitusjohtaja Janne Nokkala kertoo, että yritys on voittanut kilpailutuksia ja saanut uusia asiakkaita biokaasulla kulkevan maansiirtoauton ansiosta:

”Asiakkaat ovat alkaneet edellyttää vähäpäästöisiä kuljetuksia”, Nokkala sanoo.

Saman viestin tunnistaa myös Kuljetusliike Eskola Oy:n toimitusjohtaja Pasi Eskola:

”Maailma muuttuu ja meidän pitää muuttua mukana, jotta pysymme kilpailukykyisenä”, Eskola kommentoi.

Kyse ei siis ole enää siitä, siirtyvätkö kilpailijat – vaan siitä, kuka ehtii ensin.

Biokaasu ei siis ole enää tulevaisuuden ratkaisu vaan useimpien kuljetusyritysten ulottuvilla jo tänään. Kysymys ei ole enää siitä, kannattaako siirtyä, vaan milloin se tehdään. Ne, jotka tekevät päätöksen nyt, rakentavat kilpailuetuaan jo tänään.