Miten biokaasua tuotetaan?
Tunnetko jo biokaasumerkin? Merkki kertoo vastuullisesta valinnasta.
GWh: Gigawattitunti on energian yksikkö, jota käytetään energiamäärän, sähkön ja lämmön ilmaisemiseen.
TWh: Terawattitunti
1 TWh = 1 000 GWh
Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.
Lupanumero 4099 0002
Meidän tavoitteemme on yksinkertainen: haluamme huolehtia ympäristöstä ja tuottaa asiakkaillemme uusiutuvaa, kotimaista energiaa.
Biokaasun tuottamiseksi tarvitsemme biohajoavia raaka-aineita: kaupan syömäkelvottomia biojätteitä, kasvitarhojen puutarhajätteitä tai vaikkapa oluen panemisessa syntyvää mäskiä. Nämä biohajoavat raaka-aineet toimitamme lähimmälle biokaasulaitoksellemme, jossa niistä tuotetaan ympäristölle ystävällistä uusiutuvaa energiaa – biokaasua.
Biokaasun tuotannosta syntynyt ravinnejäännös hyödynnetään lannoitteina suomalaisilla pelloilla. Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää tarvetta perinteisten väkilannoitteiden käyttöön.
Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.
Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, jätevesistä, lannasta, teollisuuden sivutuotteista ja kasvibiomassasta. Ainoastaan puuperäinen aines ei sellaisenaan sovellu biokaasureaktoriin.
Suomessakin suurin energiapotentiaali on peltobiomassassa – kestävimpiä peltobiomassoja ovat viljelykasvien syömäkelvottomat osat ja esimerkiksi kesantopelloilla, vuoroviljelyllä tai peltojen suojavyöhykkeillä kasvatettu nurmi.
Tällä hetkellä Gasum käyttää Suomessa ainoastaan jäteperäisiä raaka-aineita; biojätettä, jätevesilietteitä, lantaa ja teollisuuden orgaanisia sivuvirtoja. Ruotsin biokaasulaitoksilla Gasum käyttää biokaasun tuotantoon myös peltobiomassaa.
Gasum tuottaa biokaasua 17 laitoksessaan Suomessa ja Ruotsissa sekä hankkii sitä pohjoismaisilta ja eurooppalaisilta kumppaneiltaan. Yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.
Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyvä jäännösliete on käyttökelpoinen kierrätyslannoite, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden tilalla.
Biokaasun tuotannossa raaka-aineen ravinteet muuttuvat kasveille paremmin saatavaan muotoon. Siksi biokaasu on olennainen osa kiertotalousajattelua, jonka avulla biojätteiden ravinteet saadaan kierrätettyä takaisin luontoon. Lannoitekäytössä jäännöslietteen hygienia varmistetaan – Suomessa käyttöä valvoo Evira.
Suomessa biokaasua käytetään pääosin lämmön ja sähkön tuotantoon – vuonna 2017 biokaasulaitosten kaasulla tuotettiin noin 500 GWh verran lämpöä ja sähköä.
Vähäpäästöisten polttoaineiden kysynnän lisääntyessä nopeasti kasvava biokaasun käyttökohde on liikenne - Vuonna 2017 biokaasun käyttö liikennepolttoaineena vastasi 31 GWh energiamäärää.
Kaasuautoilun suosion kasvaessa investoimme biokaasun tuotantoon sekä varmistamme biokaasun saatavuuden myymällä tankkausasemiltamme kotimaisen biokaasun lisäksi myös eurooppalaista ISCC-kestävyysjärjestelmän (International Sustainability and Carbon Certification) mukaisesti tuotettua biokaasua. ISCC-sertifioitu biokaasu on uusiutuvaa energiaa ja vastaa ominaisuuksiltaan kotimaassa tuotettua biokaasua.
Biokaasua käytetään myös muun muassa teollisuudessa sekä ruoanlaitossa kotitalouksien kaasuliesien polttoaineena.
Biokaasulaitoksissa tuotettavan biokaasun potentiaaliseksi määräksi on arvioitu noin 10 TWh vuodessa. Tämä määrä riittäisi noin miljoonan kaasuauton tarpeisiin. Tällä hetkellä biokaasun tuotantopotentiaalista on hyödynnetty Suomessa vain noin 4 %.
Suomessa biokaasulaitosten raaka-aineena käytetään nykyisin pääosin jätteitä, mutta suurin potentiaali on peltobiomassassa, jota Suomessa ei vielä juurikaan hyödynnetä.
Ruotsi on ollut yksi biokaasun edelläkävijöistä, ja biokaasua tuotettiin Ruotsissa vuonna 2015 lähes kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa yli 60 % tuotetusta biokaasusta jalostetaan ja käytetään pääosin liikennepolttoaineena yli 50 000 kaasuautossa.
Tanskan biokaasuntuotanto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja on samaa tasoa Ruotsin kanssa, josta valtaosa käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon liikennekäytön ollessa melko vähäistä. Norjassa sen sijaan biokaasun tuotanto on suunnilleen samaa luokkaa Suomen kanssa, josta kolmasosa käytettiin liikenteessä.
Euroopan mittakaavassa Saksa on biokaasuntuotannon mahtimaa, sillä Euroopan noin 17 000 biokaasulaitoksesta yli 10 000 on Saksassa. Saksan 40 TWh biokaasusta suurin osa käytetään sähkön tuotantoon. Määrä vastaa lähes kaksi kertaa Suomen ydinvoimaloiden sähköntuotantoa.
Myös Italia on merkittävä biokaasun tuottaja ja Euroopan johtava maa kaasuautoilussa. Italiassa liikenteessä on 970 000 kaasuajoneuvoa, ja määrä on ollut nopeassa kasvussa.
Jätteet hyötykäyttöön kiertotalouden keinoin
Biolanin, Gasumin ja Pöytyän Maanparannuksen uusi yhteisyritys Kiertoravinne Oy toimittaa teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin biokaasulaitosten mädätepohjaisia lannoitetuotteita ja kierrätysravinteita. Kierrätysravinteiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa niiden hyvän saatavuuden ja peltomaan kasvukunnolle positiivisten vaikutusten vuoksi.
Biolan, Gasum ja Pöytyän Maanparannus ovat yhdistäneet elokuun alussa voimansa yhteisyritys Kiertoravinne Oy:ssa. Kiertoravinne on alun perin Biolanin vuonna 2021 perustama, kierrätysravinteisiin keskittyvä yritys. Elokuun alusta sen omistuspohja laajeni, ja nyt yrityksen omistavat Biolanin lisäksi sen tytäryhtiö Novarbo Oy, Gasum Oy ja Pöytyän Maanparannus Oy.
Kiertoravinne Oy jatkaa Gasumin ravinteiden parissa tekemää työtä kehittäen biokaasulaitosten ja teollisuuden sivuvirroista maatalouden ja teollisuuden käyttöön soveltuvia ravinteita, lannoitteita, lisäaineita ja maanparannusaineita. Lisäksi yrityksen valikoimaan kuuluvat Biolanin valmistamat Arvo-lannoitteet ja Arvo-kompostit peltoviljelyyn sekä Pöytyän Maanparannuksen kalkitusaineet peltokäyttöön.
”Suomessa ei vielä ole kovin montaa kierrätysravinteiden parissa toimivaa yritystä. Yhdistämällä Gasumin, Biolanin ja Pöytyän Maanparannuksen osaamisen voimme muodostaa maataloutta ja teollisuutta valtakunnallisesti palvelevan paketin, joka pystyy vastaamaan suuren mittakaavan kysyntään”, Gasumin biokaasutuotannon johtaja Ari Suomilammi sanoo.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana Kiertoravinne välittää Gasumin biokaasulaitoksilta noin 250 000 tonnia mädätysjäännöstä ja kierrätysravinteita vuodessa, mikä on noin puolet Gasumin Suomen kokonaistuotannosta. Lisäksi on suunnitteilla, että kaikki Gasumin Suomen biokaasulaitosten ravinnetuotanto siirtyy Kiertoravinteen käyttöön reilun vuoden siirtymäjakson jälkeen.
Kierrätysravinteiden kysyntä on kasvanut selvästi viimeisten muutaman vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet tuotteiden hyvä saatavuus ja niiden hintataso verrattuna yleisimmin käytettyihin kivennäislannoitteisiin. Sota Ukrainassa on vaikuttanut merkittävällä tavalla kivennäislannoitteiden valmistukseen ja maahantuontiin. Kierrätysravinteet ovat kilpailukykyinen ja myös ympäristöystävällinen vaihtoehto perinteisille lannoitteille.
”Biolan on koko historiansa ajan käyttänyt kierrätysraaka-aineita, ja Kiertoravinne Oy:n perustaminen on sille luonnollista jatkumoa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt peltolannoitteiden saatavuutta, ja haluamme yhdessä Kiertoravinne Oy:n osakkaiden kanssa olla parantamassa huoltovarmuutta ja lisäämässä kotimaista kiertotaloutta”, Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen sanoo.
”Pöytyän Maanparannus Oy:n keskeinen ajatus on peltojen kasvukunnon kokonaisvaltainen parantaminen ympäristöseikat huomioon ottaen. Kiertoravinne Oy mahdollistaa uusien tuotteiden kehitystyön kestävällä tavalla ympäristöä säästäen. Yhteistyössä vahvojen ja isojen toimijoiden kanssa meillä on mahdollisuus päästä tähän tavoitteeseen. Kiertoravinne Oy on perustettu suomalaisen maatalouden ja ympäristön hyväksi”, toteaa Pöytyän Maanparannus Oy:n toimitusjohtaja Turkka Salmi.
Kiertoravinne Oy:n hallituksessa on edustus sen jokaisesta omistajayhtiöstä. Yrityksen tuotepäällikkönä aloittaa lokakuussa 2022 Kaisa Vuorinen, joka on työskennellyt aiemmin Gasumilla kierrätysravinteiden parissa.
Lisätietoja:
Ari Suomilammi, johtaja, biokaasun tuotanto, Gasum Oy
p. 0400 653 351, ari.suomilammi@gasum.com
Teppo Rantanen, toimitusjohtaja, Biolan Group
p. 040 5010 589, teppo.rantanen@biolan.fi
Turkka Salmi, toimitusjohtaja, Pöytyän Maanparannus Oy
p. 0400 823 140, turkka.salmi@kiertoravinne.fi
Kiertoravinne Oy
Lauttakyläntien 570
27510 Eura
www.kiertoravinne.fi
Itämerellä liikennöi joka hetki noin 2 000 rahtialusta, ja näillä aluksilla seilaa arvioilta 25 000 merenkulkijaa. Rahtialuksilla syntyvät talous- ja käymäläjätevedet saa laillisesti purkaa Itämereen. Miten jätevesiä voisi hyödyntää kiertotaloudessa? Paljonko laivaperäisistä jätevesistä saisi tuotettua uusiutuvaa biokaasua? Gasumin tavoitteena on selvittää Itämereen päätyvien jätevesien määrä ja hyödyntämisen potentiaali biokaasun tuotannossa. Itämeri-sitoumuksellaan Gasum tulee mukaan Baltic Action Sea Groupin (BSAG) HaminaKotkan satamassa viime vuonna käynnistämään Ship Waste Action -aloitteeseen, jossa Itämeren kuormitusta vähennetään yhteistyössä merenkulun kanssa.
Gasum sitoutuu vastaanottamaan laivaperäisiä jätevesiä ja biojätteitä biokaasun raaka-aineeksi. Biokaasu on uusiutuva, vähäpäästöinen polttoaine, joka sopii nesteytettynä myös meriliikenteen käyttöön. Biokaasun lisäksi prosessissa syntyy kierrätysravinteita, joilla voidaan maataloudessa ja teollisuudessa korvata teollisia ja neitseellisiä ravinnetuotteita. Sekä biokaasun tuotanto että ravinteiden talteenotto ja tuotteistaminen tukevat huoltovarmuutta ja vähentävät riippuvuutta tuontiraaka-aineista. Tämän lisäksi Gasum sitoutuu vaikuttamaan toimialallaan ja yhteistyökumppanin roolissa laivaperäisten jätteiden kiertotalouden vahvistamiseksi.
”Olemme pohjoismainen energiayhtiö ja vahva kiertotaloustoimija. Ship Waste Action on meille hieno mahdollisuus edistää kiertotalouden ratkaisuja ja toimia Itämeren hyväksi. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää laivaperäisten jätteiden purkamiseksi satamaan hyötykäyttöä varten. Uusiutuvan energian tuotannon lisäksi haluamme edistää biokaasuprosessissa syntyvien kierrätyslannoitteiden käyttöä maanviljelyssä. Arvioimme hankkeessa kierrätysravinnetuotteiden ilmastovaikutuksia hiilijalanjäljen avulla” kertoo Gasumin vastuullisuuspäällikkö Elina Saarivuori.
”Rahtilaivojen jätevesien purkaminen maihin Itämeren sijaan on ykköstavoitteemme, mutta se on vasta ensimmäinen askel. Ship Waste Actionin alkuhetkistä lähtien meille oli tärkeää, että jätevesille löytyy hyötykäyttöä kiertotaloudessa. Biokaasun tuotanto jätevesistä on oivallinen ratkaisu Itämeren kannalta,” kiittää Elisa Mikkolainen, BSAG:n projektijohtaja.
Ship Waste Action on yhteistyötä, jossa rahtialusten käymäläjätevedet ohjataan hyötykäyttöön. Tällä hetkellä mukana ovat Gasumin lisäksi myös HaminaKotkan satama, Kymen Veden jätevedenpuhdistamo, Autoyhtymä Vuorinen, varustamoista Meriaura ja RABN, Essberger & Stolt Tankers, Utkilen ja Maersk, laivameklareista C&C Port Agency, Dahlberg’s Agency ja GAC Finland. Toimintaa laajennetaan parhaillaan Rauman ja Raahen satamiin.
Tutustu Gasumin sitoumukseen >
Lisätietoja:
Elina Saarivuori, vastuullisuupäällikkö, Gasum
puh. +358 50 911 2668, elina.saarivuori@gasum.com
Gasum Oy ja ProAgria Etelä-Suomen Elina II -hanke järjestävät viljelijätilaisuuden Kouvolassa maanantaina 13.6.2022 klo 10-14. Tilaisuudessa vierailemme Gasum Kouvolan biokaasulaitoksella tutustumassa biokaasun ja kierrätyslannoitteiden tuotantoon. Lounaan jälkeen vierailemme Rouhiaisen tilalla Kimolassa.
Kouvolan ja sen lähialueiden viljelijät voivat hyödyntää lannoituspanoksissaan Gasum Kouvolan biokaasulaitoksella syntyviä kierrätyslannoitteita erittäin edullisesti. Tervetuloa kuulemaan lisää kierrätyslannoitteista. Tilaisuus on maksuton, mutta toivomme ilmoittautumista oheisen linkin kautta. Tilaisuuteen sisältyy lounas, kuljetukset kohteisiin tapahtuvat omilla ajoneuvoilla.
Aika: Ma 13.6.2022 10:00 - 14:00
Ohjelma:
10.00-11.40 Vierailu Gasum Kouvola biokaasulaitoksella (Kymenlaaksontie 419b, 45100 Kouvola)
10.40-12.00 Lounas Ravintola Vanha Kelo (Mauontie 1, 47710 Jaala)
12.00-12.30 Ajankohtaiset puheenvuorot: Gasum Oy ja ProAgria Etelä-Suomi
13.00-14.00 Vierailu Rouhiaisen tilalla Kimolassa (Lampilantie 27, 47650 Kimola)
14.00 Tilaisuus päättyy
Biokaasulaitosvierailun vuoksi tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen.
Lämpimästi tervetuloa!
Ilmoittaudu tästä
Lisätietoja:
Kaisa Vuorinen
tuotepäällikkö, Gasum
p. 040 626 1712
Kaisa.vuorinen@gasum.com
