Maakaasu ja LNG
Biokaasu
Maakaasu ja LNG
Biokaasu
Miten biokaasua tuotetaan?
Tunnetko jo biokaasumerkin? Merkki kertoo vastuullisesta valinnasta.
GWh: Gigawattitunti on energian yksikkö, jota käytetään energiamäärän, sähkön ja lämmön ilmaisemiseen.
TWh: Terawattitunti
1 TWh = 1 000 GWh
Meidän tavoitteemme on yksinkertainen: haluamme huolehtia ympäristöstä ja tuottaa asiakkaillemme uusiutuvaa, kotimaista energiaa.
Biokaasun tuottamiseksi tarvitsemme biohajoavia raaka-aineita: kaupan syömäkelvottomia biojätteitä, kasvitarhojen puutarhajätteitä tai vaikkapa oluen panemisessa syntyvää mäskiä. Nämä biohajoavat raaka-aineet toimitamme lähimmälle biokaasulaitoksellemme, jossa niistä tuotetaan ympäristölle ystävällistä uusiutuvaa energiaa – biokaasua.
Biokaasun tuotannosta syntynyt ravinnejäännös hyödynnetään lannoitteina suomalaisilla pelloilla. Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää tarvetta perinteisten väkilannoitteiden käyttöön.
Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.
Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, jätevesistä, lannasta, teollisuuden sivutuotteista ja kasvibiomassasta. Ainoastaan puuperäinen aines ei sellaisenaan sovellu biokaasureaktoriin.
Suomessakin suurin energiapotentiaali on peltobiomassassa – kestävimpiä peltobiomassoja ovat viljelykasvien syömäkelvottomat osat ja esimerkiksi kesantopelloilla, vuoroviljelyllä tai peltojen suojavyöhykkeillä kasvatettu nurmi.
Tällä hetkellä Gasum käyttää Suomessa ainoastaan jäteperäisiä raaka-aineita; biojätettä, jätevesilietteitä, lantaa ja teollisuuden orgaanisia sivuvirtoja. Ruotsin biokaasulaitoksilla Gasum käyttää biokaasun tuotantoon myös peltobiomassaa.
Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyvä jäännösliete on käyttökelpoinen kierrätyslannoite, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden tilalla.
Biokaasun tuotannossa raaka-aineen ravinteet muuttuvat kasveille paremmin saatavaan muotoon. Siksi biokaasu on olennainen osa kiertotalousajattelua, jonka avulla biojätteiden ravinteet saadaan kierrätettyä takaisin luontoon. Lannoitekäytössä jäännöslietteen hygienia varmistetaan – Suomessa käyttöä valvoo Evira.
Suomessa biokaasua käytetään pääosin lämmön ja sähkön tuotantoon – vuonna 2017 biokaasulaitosten kaasulla tuotettiin noin 500 GWh verran lämpöä ja sähköä.
Vähäpäästöisten polttoaineiden kysynnän lisääntyessä nopeasti kasvava biokaasun käyttökohde on liikenne - Vuonna 2017 biokaasun käyttö liikennepolttoaineena vastasi 31 GWh energiamäärää.
Kaasuautoilun suosion kasvaessa investoimme biokaasun tuotantoon sekä varmistamme biokaasun saatavuuden myymällä tankkausasemiltamme kotimaisen biokaasun lisäksi myös eurooppalaista ISCC-kestävyysjärjestelmän (International Sustainability and Carbon Certification) mukaisesti tuotettua biokaasua. ISCC-sertifioitu biokaasu on uusiutuvaa energiaa ja vastaa ominaisuuksiltaan kotimaassa tuotettua biokaasua.
Biokaasua käytetään myös muun muassa teollisuudessa sekä ruoanlaitossa kotitalouksien kaasuliesien polttoaineena.
Biokaasulaitoksissa tuotettavan biokaasun potentiaaliseksi määräksi on arvioitu noin 10 TWh vuodessa. Tämä määrä riittäisi noin miljoonan kaasuauton tarpeisiin. Tällä hetkellä biokaasun tuotantopotentiaalista on hyödynnetty Suomessa vain noin 4 %.
Suomessa biokaasulaitosten raaka-aineena käytetään nykyisin pääosin jätteitä, mutta suurin potentiaali on peltobiomassassa, jota Suomessa ei vielä juurikaan hyödynnetä.
Ruotsi on ollut yksi biokaasun edelläkävijöistä, ja biokaasua tuotettiin Ruotsissa vuonna 2015 lähes kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa yli 60 % tuotetusta biokaasusta jalostetaan ja käytetään pääosin liikennepolttoaineena yli 50 000 kaasuautossa.
Tanskan biokaasuntuotanto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja on samaa tasoa Ruotsin kanssa, josta valtaosa käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon liikennekäytön ollessa melko vähäistä. Norjassa sen sijaan biokaasun tuotanto on suunnilleen samaa luokkaa Suomen kanssa, josta kolmasosa käytettiin liikenteessä.
Euroopan mittakaavassa Saksa on biokaasuntuotannon mahtimaa, sillä Euroopan noin 17 000 biokaasulaitoksesta yli 10 000 on Saksassa. Saksan 40 TWh biokaasusta suurin osa käytetään sähkön tuotantoon. Määrä vastaa lähes kaksi kertaa Suomen ydinvoimaloiden sähköntuotantoa.
Myös Italia on merkittävä biokaasun tuottaja ja Euroopan johtava maa kaasuautoilussa. Italiassa liikenteessä on 970 000 kaasuajoneuvoa, ja määrä on ollut nopeassa kasvussa.
Jätteet hyötykäyttöön kiertotalouden keinoin
Nolla tapaturmaa -foorumi nosti Gasumin turvallisimpien työpaikkojen korkeimpaan eli Maailman kärjessä -tasoluokkaan vuodelle 2020.
Jäsenyrityksensä eri tasoluokkiin työturvallisuuden perusteella jakava Nolla tapaturmaa -foorumi on nostanut Gasumin yhdessä 34 muun suomalaisen yrityksen kanssa korkeimpaan eli Maailman kärjessä -luokkaan vuodelle 2020. Gasum oli myös yksi niistä yrityksistä, jotka ylsivät nollan tapaturman tavoitteeseen. Nollan tapaturman tavoitteeseen pääsee, jos yritys on onnistunut välttämään sairauspoissaoloihin johtaneet työtapaturmat.
Gasumilla kaiken työnteon ytimessä on terveyden ja turvallisuuden ylläpito. Periaatteena on, että kaikki ihmisiin, ympäristöön ja omaisuuteen kohdistuvat onnettomuudet ovat estettävissä. Gasum edistääkin jatkuvasti turvallisen työnteon muotoja ja on turvallinen työpaikka työntekijöille, alihankkijoille ja asiakkaille.
Gasum tekee turvallisuuden näkyväksi jokapäiväisessä työssä, minkä lisäksi turvallisuus on kaikkien Gasumilla työskentelevien vastuulla. Osana vahvistettavaa työturvallisuuden kulttuuria on lanseerattu toimintasuunnitelma, joka lisää ennustettavuutta ja työympäristön turvallisuutta. Tästä huolimatta on erittäin tärkeää ylläpitää erinomaisiksi todettuja työturvallisuutta edistäviä käytäntöjä, kuten turvallisuuskävelyitä, 5S auditointeja, turvallisuushetkiä sekä riskiarviointeja. Työturvallisuuden positiivisen kehityksen ylläpito edellyttää myös kehitysideoiden keräämistä ja työturvallisuudesta tehtyjen havaintojen huomioimista ja viemistä käytäntöön.
Yli 450 jäsenyrityksen muodostama ja Työterveyslaitoksen koordinoima Nolla tapaturmaa -foorumi myönsi vuonna 2020 tasoluokituksen 87 jäsenyritykselleen. Foorumin tavoitteena on työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin jatkuva kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen.
Jatkuva uurastus työturvallisuuden kehittämiseksi näkyi selvästi vuonna 2020. Yhä useampi yritys eri toimialoilta saavutti nollan tapaturman tavoitteen ja jäsenyritysten tapaturmataajuus laski 9,2:een. Jatkuvan turvallisuuskehityksen avain on kaikkien osallistumisessa yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Korkean tasoluokan yrityksiä yhdistää se, että työturvallisuuden edistämiseen otetaan mukaan niin johto, työntekijät kuin alihankkijatkin.
Lue lisää työturvallisuudesta Gasumilla täältä.
Lisätietoja:
Anja Kuparinen, henkilöstö ja turvallisuus, Gasum
p. +358 40 487 3838
anja.kuparinen@gasum.com
Energiayhtiö Gasum on julkaissut yritysvastuuraporttinsa sekä yritysvastuun edistymisaskeleet vuodelta 2020. Raportti keskittyy toiminnan keskeisiin vaikutuksiin sosiaalisesta-, ympäristö- ja taloudellisesta näkökulmasta.
Työllämme on yhteinen tarkoitus: puhtaampi energia. Gasum edistää määrätietoisesti kestävää kehitystä kiertotalouden periaattein ja tukemalla asiakkaiden vastuullisuustyötä mahdollistamalla päästöjen vähentämisen puhtaammilla energiaratkaisuilla. Omassa toiminnassamme edistämme henkilöstömme hyvinvointia ja turvallisuutta, pienennämme ympäristövaikutuksiamme ja varmistamme liiketoimintakäytäntöjen vastuullisuuden.
Puhtaampaa energiaa
Olemme sitoutuneet torjumaan ilmastonmuutosta lisäämällä vähähiilisen ja uusiutuvan energian saatavuutta ja toimimalla energiatehokkaasti. Tavoittelemme miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähenemää biokaasun avulla. Aiomme tuoda vuoteen 2025 mennessä markkinoille 4 TWh biokaasua omasta ja sertifioitujen kumppaniemme tuotannosta. Vuoden 2020 aikana edistimme tavoitetta ottamalla kaupalliseen käyttöön uusia biokaasulaitoksia ja kehittämällä useita laitoshankkeita. Mahdollistimme biokaasun avulla 270 000 tonnin hiilidioksidipäästövähenemän asiakkaillemme maantieliikenteessä, meriliikenteessä ja teollisuudessa.
Pienensimme oman toimintamme ilmastovaikutusta toteuttamalla useita energiatehokkuutta parantavia hankkeita LNG-terminaaleissamme ja biokaasulaitoksillamme. Energiatehokkuustoimenpiteiden avulla säästimme energiaa yhteensä 44,5 GWh. Käytimme kaikessa toiminnassamme 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä.
Hyödynsimme biokaasun ja kierrätysravinnetuotteiden tuotannossa noin 850,000 tonnia yhteiskunnan jäte- ja sivuvirtoja. Jatkoimme kiertotaloutta edistävien ratkaisujen kehittämistä. Paransimme tuotannon tehokkuutta, kehitimme kierrätysravinne- ja lannoitetuotemarkkinaa ja kartoitimme uusien raaka-ainejakeiden potentiaalia.
Vuoden aikana kehitimme tehokasta ja kestävää energiaekosysteemiä maalla ja merellä. Laajensimme pohjoismaista tankkausasemaverkostoamme noin 100 asemaan. Rakensimme uusia raskaan liikenteen kaasutankkausasemia. Meriliikenteessä paransimme nesteytetyn maa- ja biokaasun saatavuutta mm. laajentamalla bunkrausaluettamme. Toteutimme noin 1 300 polttoainetoimitusta ja jakelimme ensimmäiset erät biokaasua merenkulun asiakkaillemme.
Solmimme pitkäaikaisen tuulisähkösopimuksen suomalaisen tuulivoimapuiston tuotannosta. Sopimuksen myötä tulemme lisäämään uusiutuvan ja kotimaisen energian saatavuutta asiakkaillemme. Vuonna 2020 hankimme asiakkaillemme 6,2 TWh uusiutuvaa energiaa sähkön alkuperätakuilla.
Poikkeuksellinen, mutta onnistunut vuosi 2020 vastuullisuudessa
COVID-19 pandemian aikana pystyimme turvaamaan tuotantomme jatkuvuuden myös erityisissä poikkeusoloissa. Työturvallisuudessa ylsimme huipputasolle. Vuoden aikana tapahtui yksi poissaoloon johtanut tapaturma, ja tapaturmien määrä suhteutettuna tehtyihin työtunteihin (TRIF) pieneni 71 prosenttia. Henkilöstön poissaolojen osuus oli 1,1 prosenttia.
Tavoitteenamme on kehittää yhtiötä yhdessä henkilöstön kanssa, ja otimme käyttöömme kuukausittaisen henkilöstön pulssikyselyn, jolla mitataan työntekijäkokemusta. Tarkastimme myös vastuullista liiketoimintaa ohjaavat eettiset ja vaatimuksenmukaisuusperiaatteemme
”Sen lisäksi että vastuullisuus kuuluu olennaisesti omaan päivittäiseen toimintaamme ja päätöksentekoomme, tarjoamallamme puhtaammalla energialla on suuri merkitys asiakkaidemme vastuullisuustyössä. Vuonna 2020 saavutimme tavoitteitamme edistysaskelein monella eri osa-alueella”, kertoo sustainability manager Elina Saarivuori Gasumilta.
Vastuullisuustyötämme ohjaa yritysvastuuohjelma, joka on kiteytetty kuuteen teemaan ja niihin liittyviin tavoitteisiin. Yhtiön strategiasta ja vastuullisuuden olennaisuusarviosta johdetut teemat muodostavat yhtiön yritysvastuuohjelman perustan: turvallisuus, ilmastonmuutoksen hillintä, kiertotalous, energian saatavuus, henkilöstö ja kestävä liiketoiminta. Tuemme YK:n globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita ja teemme työtä niiden edistämiseksi.
Lataa raporttimme:
Lisätietoja:
Elina Saarivuori, Sustainability Manager, Gasum
P. 050 911 2668, etunimi.sukunimi(a)gasum.com
Gasumin Turun biokaasulaitoksen on epäilty tuottavan ajoittain hajua lähiympäristöönsä. Yhtiö on teettänyt laitoksella laajan kartoituksen, ja laitoksen hajunhallintaa tehostavat muutostyöt toteutetaan kesään 2021 mennessä.
Topinojan jätekeskuksen ympäristöstä ja lähialueilta on tullut vuoden 2021 alussa huomautuksia tavallista voimakkaammasta hajusta. Yhdeksi hajun lähteeksi on arveltu Gasumin uudistettua Turun biokaasulaitosta. Turun Sanomien mukaan hajua on havaittu joinain päivinä Turun keskustassa asti.Gasum on ottanut havainnot vakavasti ja tehnyt selvityksiä mahdollisista hajunlähteistä sekä toimittanut laitoksen prosesseista selvityksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Laitoksella on käynnissä viikoittainen hajutarkkailu, jonka toteuttaa Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Laitoksesta saatiin myös vuoden 2021 tammikuussa valmiiksi asiantuntijoiden kartoitus, jonka perusteella Gasum tehostaa lannoitteen käsittelyhallissa tapahtuvaa hajujen keräystä ja johtamista käsittelyyn ja tekee myös muita muutostöitä.
Viikoittaisessa tarkkailussa on toisinaan havaittu lietemäistä tai ammoniakkimaista hajua, joka on todennäköisesti peräisin biokaasulaitokselta. Alueella on tosin havaittu myös muita hajun lähteitä.
Muutostyöt valmiiksi kesään 2021 mennessä
Turun biokaasulaitos on ensimmäinen nesteytettyä biokaasua (LBG) tuottava laitos Suomessa. Laitoksella toteutettiin juuri laajennus- ja modernisointihanke, joka valmistui syksyllä 2020. Hankkeen yhteydessä myös laitoksen hajukaasujen käsittelykapasiteettia lisättiin. Laitokselle rakennettiin uusi hajunpoistolaitteisto, joka toimii nyt aiemmin käytössä olleen rinnalla, ja lannoitteen käsittelyhalliin asennettiin biosuodin. Lisäksi laitokselta suljettiin vanhoja prosessivaiheita, jotka ovat aiemmin tuottaneet hajua ja kuormittaneet näin hajunpoistolaitteistoa.
Tammikuussa 2021 toteutetun laajan asiantuntijakartoituksen perusteella määriteltyjen muutostöiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Muutokset toteutetaan tämän kevään aikana. Töiden tarkkaan aikatauluun vaikuttavat tarvittavien laitteiden toimitusajat.
Turun biokaasulaitos käsittelee Turun seudulla syntyviä biojätteitä, jätevesilietteitä ja elintarviketeollisuuden jätteitä. Nesteytetyn biokaasun (LBG) lisäksi laitos tuottaa kierrätyslannoitetuotteita. Biokaasun tuotantoprosessi on suljettu, ja se edustaa uusinta käytettävissä olevaa eloperäisen jätteen käsittelytekniikkaa. Nesteytettyä biokaasua käytetään raskaan liikenteen, teollisuuden ja merenkulun polttoaineena. Perinteisiin polttoaineisiin verrattuna biokaasun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät. Lisäksi biokaasu on täysin uusiutuva polttoaine.
Lisätietoja:
Eeli Mykkänen, Manager, Enviroment ＆ Sustainability
p. 040 777 4327, eeli.mykkanen@gasum.com
