Miten biokaasua tuotetaan?

Tunnetko jo biokaasumerkin? Merkki kertoo vastuullisesta valinnasta.

Lue lisää

kaasuauto

Mikä GWh?

GWh: Gigawattitunti on energian yksikkö, jota käytetään energiamäärän, sähkön ja lämmön ilmaisemiseen.

TWh: Terawattitunti
1 TWh = 1 000 GWh

 

Joutsenmerkki

Biokaasu osana kiertotaloutta

Meidän tavoitteemme on yksinkertainen: haluamme huolehtia ympäristöstä ja tuottaa asiakkaillemme uusiutuvaa, kotimaista energiaa.

Biokaasun tuottamiseksi tarvitsemme biohajoavia raaka-aineita: kaupan syömäkelvottomia biojätteitä, kasvitarhojen puutarhajätteitä tai vaikkapa oluen panemisessa syntyvää mäskiä. Nämä biohajoavat raaka-aineet toimitamme lähimmälle biokaasulaitoksellemme, jossa niistä tuotetaan ympäristölle ystävällistä uusiutuvaa energiaa – biokaasua.

Biokaasun tuotannosta syntynyt ravinnejäännös hyödynnetään lannoitteina suomalaisilla pelloilla. Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää tarvetta perinteisten väkilannoitteiden käyttöön.

Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.

Mistä biokaasua voidaan tehdä?

Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, jätevesistä, lannasta, teollisuuden sivutuotteista ja kasvibiomassasta. Ainoastaan puuperäinen aines ei sellaisenaan sovellu biokaasureaktoriin.

Suomessakin suurin energiapotentiaali on peltobiomassassa – kestävimpiä peltobiomassoja ovat viljelykasvien syömäkelvottomat osat ja esimerkiksi kesantopelloilla, vuoroviljelyllä tai peltojen suojavyöhykkeillä kasvatettu nurmi.

Tällä hetkellä Gasum käyttää Suomessa ainoastaan jäteperäisiä raaka-aineita; biojätettä, jätevesilietteitä, lantaa ja teollisuuden orgaanisia sivuvirtoja. Ruotsin biokaasulaitoksilla Gasum käyttää biokaasun tuotantoon myös peltobiomassaa.

Biokaasun tuotanto on tärkeä osa kiertotaloutta

Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyvä jäännösliete on käyttökelpoinen kierrätyslannoite, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden tilalla.

Biokaasun tuotannossa raaka-aineen ravinteet muuttuvat kasveille paremmin saatavaan muotoon. Siksi biokaasu on olennainen osa kiertotalousajattelua, jonka avulla biojätteiden ravinteet saadaan kierrätettyä takaisin luontoon. Lannoitekäytössä jäännöslietteen hygienia varmistetaan – Suomessa käyttöä valvoo Evira.

Mihin biokaasua käytetään Suomessa?

Suomessa biokaasua käytetään pääosin lämmön ja sähkön tuotantoon – vuonna 2017 biokaasulaitosten kaasulla tuotettiin noin 500 GWh verran lämpöä ja sähköä.

Vähäpäästöisten polttoaineiden kysynnän lisääntyessä nopeasti kasvava biokaasun käyttökohde on liikenne - Vuonna 2017 biokaasun käyttö liikennepolttoaineena vastasi 31 GWh energiamäärää.

Kaasuautoilun suosion kasvaessa investoimme biokaasun tuotantoon sekä varmistamme biokaasun saatavuuden myymällä tankkausasemiltamme kotimaisen biokaasun lisäksi myös eurooppalaista ISCC-kestävyysjärjestelmän (International Sustainability and Carbon Certification) mukaisesti tuotettua biokaasua. ISCC-sertifioitu biokaasu on uusiutuvaa energiaa ja vastaa ominaisuuksiltaan kotimaassa tuotettua biokaasua.

Biokaasua käytetään myös muun muassa teollisuudessa sekä ruoanlaitossa kotitalouksien kaasuliesien polttoaineena.

Kuinka paljon biokaasua voidaan tuottaa Suomessa?

Biokaasulaitoksissa tuotettavan biokaasun potentiaaliseksi määräksi on arvioitu noin 10 TWh vuodessa. Tämä määrä riittäisi noin miljoonan kaasuauton tarpeisiin. Tällä hetkellä biokaasun tuotantopotentiaalista on hyödynnetty Suomessa vain noin 4 %.

Suomessa biokaasulaitosten raaka-aineena käytetään nykyisin pääosin jätteitä, mutta suurin potentiaali on peltobiomassassa, jota Suomessa ei vielä juurikaan hyödynnetä.

Kuinka biokaasua hyödynnetään muissa pohjoismaissa ja Euroopassa?

Ruotsi on ollut yksi biokaasun edelläkävijöistä, ja biokaasua tuotettiin Ruotsissa vuonna 2015 lähes kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa yli 60 % tuotetusta biokaasusta jalostetaan ja käytetään pääosin liikennepolttoaineena yli 50 000 kaasuautossa.

Tanskan biokaasuntuotanto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja on samaa tasoa Ruotsin kanssa, josta valtaosa käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon liikennekäytön ollessa melko vähäistä. Norjassa sen sijaan biokaasun tuotanto on suunnilleen samaa luokkaa Suomen kanssa, josta kolmasosa käytettiin liikenteessä.

Saksa Euroopan johtava biokaasun tuottaja – Italiassa eniten kaasuautoja

Euroopan mittakaavassa Saksa on biokaasuntuotannon mahtimaa, sillä Euroopan noin 17 000 biokaasulaitoksesta yli 10 000 on Saksassa. Saksan 40 TWh biokaasusta suurin osa käytetään sähkön tuotantoon. Määrä vastaa lähes kaksi kertaa Suomen ydinvoimaloiden sähköntuotantoa.

Myös Italia on merkittävä biokaasun tuottaja ja Euroopan johtava maa kaasuautoilussa. Italiassa liikenteessä on 970 000 kaasuajoneuvoa, ja määrä on ollut nopeassa kasvussa.

Jätteet hyötykäyttöön kiertotalouden keinoin

Ajankohtaista

KAIKKI UUTISET
08.12.2021

Rahtilaivojen käymäläjätevesistä tehdään nyt biokaasua

Rahtialuksilla syntyvät käymäläjätevedet saa purkaa laillisesti Itämereen, vaikka ne pahentavat sen rehevöitymistä. Baltic Sea Action Group kokoaa toimijat uuteen Ship/t Waste Action -yhteistyöhankkeeseen, jossa alusten käymäläjätevedet puretaan satamaan ja niistä tuotetaan biokaasua.

Yhteistyöllä vauhditetaan kiertotalouden mukaista toimintamallia, jossa alusten käymäläjätevesistä tuotetaan biokaasua raskaan liikenteen polttoaineeksi. Ship/t Waste Action -yhteistyössä kehitetään jätehuollon arvoketjua eri toimijoiden kesken, ensimmäisenä HaminaKotkan satamassa.

”Tavoitteemme puhtaammasta Itämerestä on mahdollista saavuttaa alus, satama ja Itämeren maa kerrallaan. Kaikki maihin puretut jätevedet vähentävät meren ravinnekuormitusta. Onnistumiseen tarvitsemme laajaa yhteistyötä,” kertoo BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen.

Kymen Vesi puhdistaa rahtialusten HaminaKotkan satamaan purkamat käymäläjätevedet. Prosessissa syntyvä jätevesiliete jalostetaan Gasumin biokaasulaitoksessa uusiutuvaksi energiaksi – biokaasuksi. Lisäksi Kymen Vesi ottaa näytteitä laivoilta tulevista jätevesistä, ja tätä kautta saadaan tutkimustietoa mm. ravinnepitoisuuksista.

Kiertotalousyhteistyöhankkeeseen osallistuu suomalaisista varustamoista mm. Meriaura ja RABN, ulkomaisista mm. Essberger & Stolt Tankers, Utkilen ja Maersk. Laivameklareista mukana ovat mm. C&C Port Agency, Dahlberg’s Agency ja GAC Finland. Kiertotalousyhteistyön jätevesikuljetuksista vastaa Autoyhtymä Vuorinen.

”HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama, jossa käy vuosittain keskimäärin 2 500 rahtialusta. Haluamme kannustaa laivoja jättämään jätevedet maihin. Käymäläjätevesien vastaanotto ja käsittely on meillä kiertotalouden mukaista,” kertoo HaminaKotka Satama Oy:n kehityspäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen.

Vapaaehtoiset toimet käyttöön

Jätevedet ja ruokajäte sisältävät mm. ravinteita, bakteereja, rasvoja, kemikaaleja ja mikromuoveja. Mereen päätyessään jätevedet ja ruokajäte pahentavat Itämeren pahimpia ongelmia: rehevöitymistä ja happikatoa.

Itämerellä liikennöi joka hetki noin 2 000 laivaa, joista 95 % on rahtialuksia. Näillä aluksilla seilaa arvioilta 25 000 merenkulkijaa. Rahtialuksilla syntyvät talous- ja käymäläjätevedet ja hienonnetut ruokajätteet saa laillisesti purkaa Itämereen.

”Meillä Meriauralla ajatellaan, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Haluamme olla pioneereja kaikkien aluspäästöjen ehkäisyssä, ja toivomme muiltakin varustamoilta vapaaehtoisia ja vastuullisia toimia, jotta jätevedet päätyvät Itämeren sijasta hyötykäyttöön,” kertoo Meriauran ympäristöasiantuntija Mia Hytti.

Matkustaja-alukset, kuten Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat, ovat jättäneet vapaaehtoisesti jätevedet satamiin jo vuosia. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästökielto matkustaja-aluksien käsittelemättömille käymäläjätevesille tuli voimaan vuonna 2021. Rahtialuksia koskevaa vastaavaa kieltoa ei vielä ole.

Kaikki päästöt mereen ovat turhia. Siksi laivaperäiset jätteet on syytä saada laivoista satamiin ja edelleen hyötykäyttöön. Nyt alkavat vapaaehtoiset toimet näyttävät suuntaa vastuullisille toimijoille niin maalla kuin merellä.


Lisätietoja:

Rauni Karjala, Senior Manager, Gasum Oy, 040 059 9561, rauni.karjala@gasum.com
Elisa Mikkolainen, projektijohtaja, BSAG, 040 660 1829, elisa.mikkolainen@bsag.fi
Emmi-Maria Ukko, laitospäällikkö, Kymen Vesi Oy, 040 751 9482, emmi-maria.ukko@kymenevesi.fi
Suvi-Tuuli Lappalainen, kehityspäällikkö, HaminaKotka Satama Oy, 020 790 8834, suvi-tuuli.lappalainen@haminakotka.fi
Mia Hytti, ympäristöasiantuntija, Meriaura Oy, 040 649 5003, mia.hytti@meriaura.fi

Kuvia ja materiaaleja Ship Waste Actioniin liittyen: www.bsag.fi/fi/medialle/  ja Gasumin kuvapankista

Lue lisää
03.12.2021

Topinojalla sijaitsevassa biokaasulaitoksessa hajukaasujenkäsittelyä tehostava huolto 7.–8. joulukuuta, hajuhaitat mahdollisia

Gasumin Turussa Topinojalla sijaitsevalla biokaasulaitoksellamme toteutetaan hajukaasukäsittelyä tehostava huolto ensi viikolla. Työt alkavat 7.12.2021 klo 8 ja saadaan arviolta valmiiksi 8.12.2021 klo 17.

Huollon aikana laitoksen hajukaasunkäsittely on vain osittain toiminnassa, ja laitokselta voi aiheutua hajuhaittoja lähiympäristöön.

Mahdolliset hajupäästöt johtuvat biokaasulaitoksellamme tehtävistä parannustöistä liittyen hajupäästöjenkäsittelyyn. Huollon aikana syntyviä hajuja pyritään minimoimaan ohjaamalla vastaanotettavia jätekuormia mahdollisimman paljon vastaanottorakennukseen, jossa hajukaasunkäsittely on toiminnassa.

Yhtiö pahoittelee mahdollisia huollosta aiheutuvia hajuja.

Biokaasulaitoksen osoite on Silakatu 16, Turku.


Lisätietoja

Asiakaspalvelu, Gasum Group
Suomi: +358 800 122 722, customerservice@gasum.com

Lue lisää
02.12.2021

Gasum ja Metsä Fibre tuottavat yhteistyössä biokaasua Äänekosken biokaasulaitoksella

Gasum ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ovat sopineet yhteistyöstä Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan osana toimivan biokaasulaitoksen biokaasun jalostuksessa. Metsä Fibre vastaa laitoksen kokonaistoiminnasta ja Gasumin roolina on biokaasun jalostuksen päivittäinen etäoperointi ja kunnossapito. Gasum ostaa Metsä Fibren laitokselta valmistuvan biokaasun, joka hyödynnetään liikenteen polttoaineena yhtiön tankkausasemaverkostossa.

Metsä Fibren omistama Äänekosken biokaasulaitos valmistaa biokaasua ja voimalaitoksilla energiatuotannossa käytettäviä biopellettejä biotuotetehtaan puupohjaisista lietteistä. Gasum jalostaa laitoksen biokaasun sekä hoitaa laitoksen operoinnin ja kunnossapidon sekä myy biokaasun tankkausasemaverkostossa liikenteelle.

"On hienoa tehdä yhteistyötä Metsä Fibren kanssa biokaasun tuotantoon liittyen. Uusiutuvan biokaasun kysyntä kasvaa jatkuvasti, ja se on esimerkiksi raskaalle liikenteelle tällä hetkellä ehdottomasti paras keino vähentää päästöjä. Biokaasun merkitys liikenteen päästöjen vähentäjänä tunnistetaan hyvin. Haluamme kasvattaa biokaasun tarjontaa ja yhteistyön myötä pystymme vahvistamaan biokaasun saatavuutta kaasuntankkausasemaverkostossamme", kertoo Gasumin biokaasun tuotannosta vastaava johtaja Ari Suomilammi.

"Biokaasulaitoksemme tehtävänä on jatkojalostaa sellun tuotantoprosessissa syntyviä lietteitä korkeamman lisäarvon tuotteiksi. Yhteistyössä Gasumin kanssa voimme jatkossa jalostaa laitoksella tuotetun biokaasun liikenteen polttoaineeksi. Turvallisuus ja kestävä kehitys ovat molemmille yhtiöille keskeisiä arvoja, minkä vuoksi olen erittäin iloinen yhteistyöstä Gasumin kanssa", kommentoi liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen Metsä Fibreltä.


Lisätietoja:

Ari Suomilammi, johtaja, biokaasun tuontanto, Gasum
puh. 0400 653 351, etunimi.sukunimi(a)gasum.com

Kaija Pehu-Lehtonen, johtaja, liiketoiminnan kehittäminen, Metsä Fibre
p. 050 598 8384

Energiayhtiö Gasum on pohjoismainen kaasu- ja energia-alan asiantuntija. Tarjoamme puhtaampaa energiaa lämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä teollisuuden tarpeisiin ja puhtaampia polttoaineratkaisuja maa- ja meriliikenteeseen. www.gasum.fi 

Metsä Fibre on johtava biotuotteiden, biokemikaalien ja bioenergian valmistaja. Olemme maailman suurin markkinahavusellun tuottaja ja globaalisti merkittävä sahatavaran valmistaja. Laadukkaille tuotteillemme riittää kysyntää, sillä uusiutuva puu tarjoaa vastuullisen vaihtoehdon fossiilisille materiaaleille. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli noin 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 1 300 henkilöä. Metsä Fibre on osa Metsä Groupia. www.metsäfibe.com 

Lue lisää