Biokaasu
Maakaasu ja LNG
Biokaasu
Maakaasu ja LNG
Miten biokaasua tuotetaan?
Tunnetko jo biokaasumerkin? Merkki kertoo vastuullisesta valinnasta.
GWh: Gigawattitunti on energian yksikkö, jota käytetään energiamäärän, sähkön ja lämmön ilmaisemiseen.
TWh: Terawattitunti
1 TWh = 1 000 GWh
Meidän tavoitteemme on yksinkertainen: haluamme huolehtia ympäristöstä ja tuottaa asiakkaillemme uusiutuvaa, kotimaista energiaa.
Biokaasun tuottamiseksi tarvitsemme biohajoavia raaka-aineita: kaupan syömäkelvottomia biojätteitä, kasvitarhojen puutarhajätteitä tai vaikkapa oluen panemisessa syntyvää mäskiä. Nämä biohajoavat raaka-aineet toimitamme lähimmälle biokaasulaitoksellemme, jossa niistä tuotetaan ympäristölle ystävällistä uusiutuvaa energiaa – biokaasua.
Biokaasun tuotannosta syntynyt ravinnejäännös hyödynnetään lannoitteina suomalaisilla pelloilla. Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää tarvetta perinteisten väkilannoitteiden käyttöön.
Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.
Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, jätevesistä, lannasta, teollisuuden sivutuotteista ja kasvibiomassasta. Ainoastaan puuperäinen aines ei sellaisenaan sovellu biokaasureaktoriin.
Suomessakin suurin energiapotentiaali on peltobiomassassa – kestävimpiä peltobiomassoja ovat viljelykasvien syömäkelvottomat osat ja esimerkiksi kesantopelloilla, vuoroviljelyllä tai peltojen suojavyöhykkeillä kasvatettu nurmi.
Tällä hetkellä Gasum käyttää Suomessa ainoastaan jäteperäisiä raaka-aineita; biojätettä, jätevesilietteitä, lantaa ja teollisuuden orgaanisia sivuvirtoja. Ruotsin biokaasulaitoksilla Gasum käyttää biokaasun tuotantoon myös peltobiomassaa.
Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyvä jäännösliete on käyttökelpoinen kierrätyslannoite, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden tilalla.
Biokaasun tuotannossa raaka-aineen ravinteet muuttuvat kasveille paremmin saatavaan muotoon. Siksi biokaasu on olennainen osa kiertotalousajattelua, jonka avulla biojätteiden ravinteet saadaan kierrätettyä takaisin luontoon. Lannoitekäytössä jäännöslietteen hygienia varmistetaan – Suomessa käyttöä valvoo Evira.
Suomessa biokaasua käytetään pääosin lämmön ja sähkön tuotantoon – vuonna 2017 biokaasulaitosten kaasulla tuotettiin noin 500 GWh verran lämpöä ja sähköä.
Vähäpäästöisten polttoaineiden kysynnän lisääntyessä nopeasti kasvava biokaasun käyttökohde on liikenne - Vuonna 2017 biokaasun käyttö liikennepolttoaineena vastasi 31 GWh energiamäärää.
Kaasuautoilun suosion kasvaessa investoimme biokaasun tuotantoon sekä varmistamme biokaasun saatavuuden myymällä tankkausasemiltamme kotimaisen biokaasun lisäksi myös eurooppalaista ISCC-kestävyysjärjestelmän (International Sustainability and Carbon Certification) mukaisesti tuotettua biokaasua. ISCC-sertifioitu biokaasu on uusiutuvaa energiaa ja vastaa ominaisuuksiltaan kotimaassa tuotettua biokaasua.
Biokaasua käytetään myös muun muassa teollisuudessa sekä ruoanlaitossa kotitalouksien kaasuliesien polttoaineena.
Biokaasulaitoksissa tuotettavan biokaasun potentiaaliseksi määräksi on arvioitu noin 10 TWh vuodessa. Tämä määrä riittäisi noin miljoonan kaasuauton tarpeisiin. Tällä hetkellä biokaasun tuotantopotentiaalista on hyödynnetty Suomessa vain noin 4 %.
Suomessa biokaasulaitosten raaka-aineena käytetään nykyisin pääosin jätteitä, mutta suurin potentiaali on peltobiomassassa, jota Suomessa ei vielä juurikaan hyödynnetä.
Ruotsi on ollut yksi biokaasun edelläkävijöistä, ja biokaasua tuotettiin Ruotsissa vuonna 2015 lähes kuusinkertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa yli 60 % tuotetusta biokaasusta jalostetaan ja käytetään pääosin liikennepolttoaineena yli 50 000 kaasuautossa.
Tanskan biokaasuntuotanto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja on samaa tasoa Ruotsin kanssa, josta valtaosa käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon liikennekäytön ollessa melko vähäistä. Norjassa sen sijaan biokaasun tuotanto on suunnilleen samaa luokkaa Suomen kanssa, josta kolmasosa käytettiin liikenteessä.
Euroopan mittakaavassa Saksa on biokaasuntuotannon mahtimaa, sillä Euroopan noin 17 000 biokaasulaitoksesta yli 10 000 on Saksassa. Saksan 40 TWh biokaasusta suurin osa käytetään sähkön tuotantoon. Määrä vastaa lähes kaksi kertaa Suomen ydinvoimaloiden sähköntuotantoa.
Myös Italia on merkittävä biokaasun tuottaja ja Euroopan johtava maa kaasuautoilussa. Italiassa liikenteessä on 970 000 kaasuajoneuvoa, ja määrä on ollut nopeassa kasvussa.
Jätteet hyötykäyttöön kiertotalouden keinoin
Huolehdimme biokaasulaitostemme korkeasta valmiustasosta. Laitoksemme ovat avoinna normaalisti myös koko juhannuksen. Tarvittaessa voitte sopia kuormien vastaanotosta laitospäällikön kanssa.
Ota yhteyttä biokaasulaitoksellemme:
Linkki laitostemme päivystysnnumeroihin ja yhteystietoihin >
Haluamme pitää biokaasulaitoksemme toiminnassa ja koronatilanteesta johtuen jatkamme keväällä aloitettuja turvatoimintojamme:
Lisätietoja:
Tommi Lehtosaari, myynti- ja asiakkuuspäällikkö
p. +358 43 825 5577, tommi.lehtosaari@gasum.com
Anniina Hiltunen, myynti- ja asiakkuuspäällikkö
p. +358 50 576 7506, anniina.hiltunen@gasum.com
Gasum tukee kaasualan tutkimusta ja kehitystä kaasurahastonsa avulla. Tutkimus, teknologia ja innovaatiot ovat keskeisessä roolissa matkalla kohti puhdasta ja kestävää pohjoismaista kaasuekosysteemiä. Gasumin Kaasurahaston vuoden 2021 apurahoja myönnettiin Helsingissä kuudelle tutkijalle
Gasumin kaasurahaston tavoitteena on tukea päätoimista tutkimusta liittyen kaasuun perustuviin energiaratkaisuihin ja tuottaa kaasualan kehitystä tukevaa tietoa. Kaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista ja rahaston hoidosta sekä hallinnoinnista vastaa TES. Rahastosta on jaettu apurahoja tutkijoille, joiden aihealueet liittyvät kierto- ja biotalouteen, kaasun kuljettamiseen ja logistiikkaan, kaasun käyttöä edistäviin hajautettuihin energiaratkaisuihin tai kaasuun perustuviin energian varastointiteknologioihin. Seuraavan vuoden apurahat tulevat hakuun 2022 alussa.
Päätoimista tutkimusta pyritään tukemaan kokopäivärahojen avulla. Lisäksi kaasurahasto pyrkii opiskelijan tutkimuksen pitkäjänteiseen rahoittamiseen. Gasumin kaasurahasto on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista ja rahaston hoidosta sekä hallinnoinnista vastaa TES.
Gasumin kaasurahastosta myönnettyjen apurahojen summa oli vuonna 2021 63 000 euroa (2020: 75 000) ja ne myönnettiin kuudelle henkilölle:
Lisätietoja:
Viljami Kinnunen, kehitysinsinööri, Gasum
p. 050 33 10308, viljami.kinnunen@gasum.com
Gasum on liittynyt mukaan YK:n Global Compact ‑yritysvastuualoitteeseen. Vastuullisuustyö on olennainen osa Gasumin kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on edistää kehitystä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta teollisuudessa sekä maa- ja meriliikenteessä.
YK:n hallinnoima UN Global Compact on vapaaehtoisuuteen perustuva kansainvälinen yritysvastuualoite, joka sisältää kymmenen ihmisoikeuksiin, työelämään, ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan liittyvää periaatetta. YK:n Global Compact haastaa yritykset kautta maailman sitoutumaan näihin periaatteisiin ja raportoimaan niiden toteuttamisesta. Gasum on nyt liittynyt mukaan maailmanlaajuiseen verkostoon, joka koostuu jo yli 13 000 aloitteeseen sitoutuneesta yrityksestä, jotka toimivat yli 160 maassa.
”Yritysten rooli globaalien ongelmien ratkaisemisessa on erittäin tärkeä. Yrityksillä on sitä osaamista ja resursseja, jota kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan. YK:n yritysvastuualoite tarjoaa yrityksille sekä kansallisen että maailmanlaajuisen toimintaympäristön sekä työkaluja vastuullisuustyöhön. Toivotamme Gasumin tervetulleeksi Global Compact -verkostoon,” kertoo Lenita Toivakka, Global Compact Network Finlandin pääsihteeri.
“YK:n Global Compact ‑aloite luo yritysvastuutoiminnalle yleismaailmallisiin periaatteisiin pohjautuvat ja maailmanlaajuisesti tunnetut puitteet. Sitoutumisemme aloitteeseen on luonnollinen jatke Gasumin vastuullisuustyölle. Edistämme ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja kiertotaloutta, ja pyrimme olemaan vastuullinen työnantaja ja liikekumppani. Jatkamme edelleen vastuullisuustyötämme yhdessä henkilökuntamme, asiakkaidemme, toimittajiemme ja muiden sidosryhmien kanssa”, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.
Global Compact on erinomaisesti linjassa Gasumin jo ennestään tukemien muiden kansainvälisten ihmis- ja työelämän oikeuksiin liittyvien kokonaisuuksien, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, OECD:n monikansallisille yrityksille antamien toimintaohjeiden sekä ILO:n työelämän normeja koskevien yleissopimusten kanssa.
Lisäksi Gasum vaikuttaa myönteisesti YK:n Agenda 2030 ‑toimintaohjelmassa asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon. Näillä tavoitteilla pyritään vastaamaan koko maailmaa koskeviin kiireellisiin sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristökehityksen haasteisiin. Gasum on määritellyt tavoitteet, joita yhtiö edistää erityisesti omassa toiminnassaan. Näitä ovat tavoite 7 eli edullinen ja puhdas energia, tavoite 8 eli ihmisarvoinen työ ja talouskasvu, tavoite 9 eli kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit, tavoite 11 eli kestävät kaupungit ja yhteisöt, tavoite 12 eli vastuullinen kuluttaminen sekä tavoite 13 eli ilmastoteot.
Lisätietoja:
Olga Väisänen, johtaja, viestintä ja vastuullisuus, Gasum
Puhelin: +358 40 554 0578, etunimi.sukunimi@gasum.com
