Biokaasu ja kiertotalous
Biokaasulaitokset
Biokaasun päästöt
Biokaasumerkki
Joutsenmerkittyä biokaasua
Suomi
Suomi
Miten biokaasua tuotetaan?
Tunnetko jo biokaasumerkin? Merkki kertoo vastuullisesta valinnasta.
GWh: Gigawattitunti on energian yksikkö, jota käytetään energiamäärän, sähkön ja lämmön ilmaisemiseen.
TWh: Terawattitunti
1 TWh = 1 000 GWh
Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.
Meidän tavoitteemme on yksinkertainen: haluamme huolehtia ympäristöstä ja tuottaa asiakkaillemme uusiutuvaa, kotimaista energiaa.
Biokaasun tuottamiseksi tarvitsemme biohajoavia raaka-aineita: kaupan syömäkelvottomia biojätteitä, kasvitarhojen puutarhajätteitä tai vaikkapa oluen panemisessa syntyvää mäskiä. Nämä biohajoavat raaka-aineet toimitamme lähimmälle biokaasulaitoksellemme, jossa niistä tuotetaan ympäristölle ystävällistä uusiutuvaa energiaa – biokaasua.
Biokaasun tuotannosta syntynyt ravinnejäännös hyödynnetään lannoitteina suomalaisilla pelloilla. Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää tarvetta perinteisten väkilannoitteiden käyttöön.
Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.
Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, jätevesistä, lannasta, teollisuuden sivutuotteista ja kasvibiomassasta. Ainoastaan puuperäinen aines ei sellaisenaan sovellu biokaasureaktoriin. Puuperäisestä aineksesta biokaasua voidaan sen sijaan tuottaa kaasuttamisen kautta.
Suomessakin suurin energiapotentiaali on peltobiomassassa – kestävimpiä peltobiomassoja ovat viljelykasvien syömäkelvottomat osat ja esimerkiksi kesantopelloilla, vuoroviljelyllä tai peltojen suojavyöhykkeillä kasvatettu nurmi.
Tällä hetkellä Gasum käyttää Suomessa ainoastaan jäteperäisiä raaka-aineita; biojätettä, jätevesilietteitä, lantaa ja teollisuuden orgaanisia sivuvirtoja. Ruotsin biokaasulaitoksilla Gasum käyttää biokaasun tuotantoon myös peltobiomassaa.
Gasum tuottaa biokaasua 17 laitoksessaan Suomessa ja Ruotsissa sekä hankkii sitä pohjoismaisilta ja eurooppalaisilta kumppaneiltaan. Yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.
Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyvä jäännösliete on käyttökelpoinen kierrätyslannoite, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden tilalla.
Biokaasun tuotannossa raaka-aineen ravinteet muuttuvat kasveille paremmin saatavaan muotoon. Siksi biokaasu on olennainen osa kiertotalousajattelua, jonka avulla biojätteiden ravinteet saadaan kierrätettyä takaisin luontoon. Lannoitekäytössä jäännöslietteen hygienia varmistetaan – Suomessa käyttöä valvoo Evira.
Suomessa biokaasua käytetään pääosin lämmön ja sähkön tuotantoon – vuonna 2021 Suomessa tuotettiin noin 1 TWh biokaasua, josta noin puolet käytettiin sähkön ja lämmön tuotannossa ja noin 15 % tieliikenteen polttoaineena.
Vähäpäästöisten polttoaineiden kysynnän lisääntyessä nopeasti kasvava biokaasun käyttökohde on liikenne - Vuonna 2017 biokaasun käyttö liikennepolttoaineena vastasi 31 GWh energiamäärää, kun taas vuoden 2021 käyttö oli jo noin 140 GWh.
Kaasuautoilun suosion kasvaessa investoimme biokaasun tuotantoon sekä varmistamme biokaasun saatavuuden myymällä tankkausasemiltamme kotimaisen biokaasun lisäksi myös eurooppalaista ISCC-kestävyysjärjestelmän (International Sustainability and Carbon Certification) mukaisesti tuotettua biokaasua. ISCC-sertifioitu biokaasu on uusiutuvaa energiaa ja vastaa ominaisuuksiltaan kotimaassa tuotettua biokaasua.
Biokaasua käytetään myös muun muassa teollisuudessa sekä ruoanlaitossa kotitalouksien kaasuliesien polttoaineena.
Biokaasulaitoksissa tuotettavan biokaasun potentiaaliseksi määräksi on arvioitu noin 10 TWh vuodessa. Tämä määrä riittäisi noin miljoonan kaasuauton tarpeisiin.
Suomessa biokaasulaitosten raaka-aineena käytetään nykyisin pääosin jätteitä, mutta suurin potentiaali on peltobiomassassa, jota Suomessa ei vielä juurikaan hyödynnetä.
Tulevaisuudessa uusiutuvan kaasun tuotantopotentiaalia laajentavat niin sanotut Power-to-X eli P2X-ratkaisut eli uusiutuvalla sähköllä tuotettu synteettinen metaani. Konsulttiyhtiö Gaia Consultingin mukaan biokaasun tuotantopotentiaali synteettinen metaani mukaan lukien on Suomessa jopa 24 TWh.
Ruotsi on ollut yksi biokaasun edelläkävijöistä, ja biokaasua tuotettiin Ruotsissa vuonna 2021 yli kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa yli 65 % tuotetusta biokaasusta jalostetaan ja käytetään pääosin liikennepolttoaineena yli 50 000 kaasuautossa.
Tanskan biokaasuntuotanto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja oli 2021 noin 6 TWh. Tanskassa ¾-osaa jalostetaan kaasuverkkoon ja liikenteelle sopivaksi. Norjassa biokaasuntuotanto on noin 0,6 TWh eli hieman vähemmän kuin Suomessa. Tästä yli puolet jalostetaan.
Euroopan mittakaavassa Saksa on biokaasuntuotannon mahtimaa, sillä Euroopan kaikista biokaasulaitoksista noin 60 % sijaitsee Saksassa. Saksan yli 80 TWh biokaasusta suurin osa käytetään sähkön tuotantoon. Suomen vuotuinen sähkönkulutus oli vuonna 2021 noin 85 TWh.
Myös Italia on merkittävä biokaasun tuottaja ja Euroopan johtava maa kaasuautoilussa. Italiassa liikenteessä on yli miljoona kaasuajoneuvoa, ja määrä on ollut nopeassa kasvussa.
Jätteet hyötykäyttöön kiertotalouden keinoin
Pohjoismainen energiayhtiö Gasum laajentaa biokaasuportfoliotaan hankkimalla kahden kolmasosan omistusosuuden ruotsalaisesta Liquidgas Biofuel Genesis AB ‑yhtiöstä. Liquidgas Biofuel Genesis omistaa eteläisen Ruotsin Helsingborgissa sijaitsevan biokaasun jalostuslaitoksen ja vastaa sen operoinnista.
Laitoksen toinen omistaja yhden kolmasosan osuudella on alueen jätehuoltoyhtiö Nordvästra Skånes Renhållningsbolag AB (NSR). NSR vuokraa biokaasulaitosta Biond AB:lle, joka tuottaa raakabiokaasua alueen kotitalouksilta ja yrityksiltä keräämästään biojätteestä ja myy raakabiokaasun Liquidgas Biofuel Genesis ‑yhtiölle jalostettavaksi.
Biokaasulaitos tuottaa vuosittain noin 80 gigawattituntia (GWh) jalostettua biokaasua. Laitos on kytketty matalapaineiseen jakeluverkkoon, ja kaikki sen jalostama biokaasu toimitetaan kaasuverkon kautta paikallisille tankkausasemille.
Gasum aikoo selvittää mahdollisuutta myös kaasun nesteytykseen laitoksella jossakin vaiheessa.
”Tämä yrityskauppa on jälleen yksi tärkeä askel, jolla toteutamme strategiaamme tuoda Pohjoismaiden markkinoille lisää uusiutuvaa kaasua. Kiinnostus biokaasua kohtaan kasvaa jatkuvasti, kun yhä useampi toimija niin kuljetus- ja logistiikka-alalla kuin teollisuudessakin tiedostaa, että biokaasun avulla päästöjä voi vähentää jo nyt eikä vasta kymmenen vuoden päästä. Helsingborgin jalostamo on erinomainen lisä Gasumin biokaasuportfolioon Ruotsissa, jossa investoimme vahvasti myös täysin uusiin biokaasulaitoshankkeisiin tulevina vuosina”, sanoo Gasumin toimitusjohtaja Mika Wiljanen.
”Odotamme innolla yhteistyötämme Gasumin kaltaisen kokeneen ja vahvan biokaasutoimijan kanssa. Kumppanuutemme luo erinomaiset mahdollisuudet kehittää biokaasun jalostustoimintaamme Helsingborgissa. Tällä yhteistyöllä meillä on mahdollisuus vaikuttaa alueen vihreän liikenteen kehitykseen pitkällä jänteellä”, toteaa Liquidgas Biofuel Genesiksen toisen omistajan NSR:n toimitusjohtaja Ulf Molén.
Yrityskauppa on osa Gasumin strategiaa tuoda vuoteen 2027 mennessä markkinoille seitsemän terawattituntia (TWh) uusiutuvaa kaasua vuodessa. Yhtiö pyrkii tavoitteeseensa kasvattamalla omaa biokaasutuotantoaan sekä lisäämällä biokaasun hankintaa luotettujen kumppaniensa tuotannosta. Gasum rakentaa parhaillaan ensimmäistä viidestä suuresta biokaasulaitoksesta Ruotsin Göteneen.
Seitsemän terawattitunnin tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi vuosittaista 1,8 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennystä Gasumin asiakkaille. Biokaasun elinkaaren aikaiset päästöt ovat keskimäärin 90 prosenttia pienemmät kuin perinteisillä fossiilisilla polttoaineilla.
”Strateginen kumppanuutemme Gasumin kanssa vahvistaa kiertotalouden ja luonnonvarojen kestävän hoidon edellytyksiä koko Luoteis-Skånessa. Olen siitä erittäin iloinen", sanoo Rikard Lind, NSR AB:n hallituksen puheenjohtaja.
Lisätietoja:
Ari Suomilammi, johtaja, biokaasun tuontanto, Gasum
Puh. 0400 653 351, etunimi.sukunimi(a)gasum.com
Olga Väisänen, johtaja, viestintä ja vastuullisuus, Gasum
Puh. +358 40 554 0578, etunimi.sukunimi@gasum.com
Ulf Molén, toimitusjohtaja, NSR AB
Tel + 46 042-400 13 10
Rickard Lind, hallituksen puheenjohtaja, NSR AB
Tel +46 0733-30 39 38
Gasum on päättänyt investoida yhteensä 27 miljoonaa euroa kolmeen hankkeeseen, jotka laajentavat ja parantavat olemassa olevia biokaasulaitoksia Ruotsissa ja Suomessa. Hankkeiden tavoitteena on lisätä biokaasun tuotantoa yhteensä 60 gigawattituntia (GWh) vuodessa sekä tehostaa mädätysjäänteen käsittelyä kierrätysravinnetuotannon parantamiseksi.
Örebron laitoksen modernisointi ja laajennus (Ruotsi)
Investointi sisältää kapasiteetin laajennuksen paineistetun biokaasun (CBG) tuotannon lisäämiseksi 17 GWh:lla vuodessa sekä mädätteen käsittelyn tehostamisen. Rakennustyöt alkavat syksyllä 2023 ja niiden arvioidaan valmistuvan kesään 2024 mennessä.
Oulun laitoksen laajennus (Suomi)
Investoinnit kohdistuvat kapasiteetin laajentamiseen CBG:n tuotannon lisäämiseksi 23 GWh:lla vuodessa ja mädätteiden käsittelyn parantamiseen volyymien kasvaessa. Lisääntynyt tuotanto menee Oulun alueen joukkoliikenteen polttoaineeksi. Rakennustyöt alkavat syksyllä 2023 ja niiden arvioidaan valmistuvan keväällä 2024.
Vehmaan jalostusyksikkö (Suomi)
Investointi sisältää aiemmin muualla Gasumin laitoksilla käytössä olleen jalostusyksikön asennuksen, jotta Vehmaan laitos voi tuottaa CBG:tä sähkön ja lämmön sijaan. Asennuksen valmistuttua laitoksen tuotanto on 20 GWh CBG:tä vuodessa. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2023 ja niiden arvioidaan valmistuvan alkuvuodesta 2024.
Olemassa olevien biokaasulaitosten tuotannon lisääminen on osa Gasumin strategista tavoitetta tuoda markkinoille vuosittain seitsemän terawattituntia (7 TWh) uusiutuvaa kaasua vuoteen 2027 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi 1,8 miljoonan tonnin vuotuista kumulatiivista hiilidioksidivähennystä Gasumin asiakkaille.
Lue lisää biokaasun tuotannosta
Lue lisää Gasumin strategiasta
Kuva: Örebron biokaasulaitos Ruotsissa
Lisätietoja:
Ari Suomilammi, johtaja, biokaasun tuontanto, Gasum
puh. 0400 653 351, etunimi.sukunimi(a)gasum.com
Viking Line alkaa tarjota Turun-linjan matkustajilleen mahdollisuutta ostaa uusiutuvaa biopolttoainetta oman matkansa kulutuksen verran ja näin vähentää matkansa aiheuttamia päästöjä jopa 90 prosentilla. Euroopassa jätteistä tuotetun biokaasun ilmastoviisaille Viking Glorylle ja Viking Gracelle toimittaa Gasum.
Viking Linen Turun-linjan matkustajat voivat 21. kesäkuuta lähtien ostaa oman laivamatkansa kulutuksen verran biokaasua. Risteilyllä Turusta Tukholmaan lisämaksu on vajaat 5 euroa. Tällä hinnalla matkustaja vähentää oman matkansa aiheuttamia ilmastopäästöjä lähes 90 prosenttia verrattuna Viking Glorylla ja Viking Gracella normaalisti käytettävään nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:hen. Ostettavan nestemäisen biokaasun eli LBG:n määrä perustuu keskimääräiseen polttoaineen kulutukseen matkustajaa kohti.
Viking Glory ja Viking Grace ovat ilmastoviisaita aluksia, joihin on jo alun perin rakennettu valmius käyttää biokaasua ja uusiutuvalla energialla tuotettuja synteettisiä polttoaineita. Viking Glory valmistui vuonna 2022 ja Viking Grace vuonna 2013. Normaalisti alukset kulkevat nesteytetyn maakaasun voimin, joka sekin on vähäpäästöinen polttoaine öljypohjaisiin polttoaineisiin verrattuna.
LNG:n typpipäästöt ovat 85 prosenttia pienemmät kuin öljyä käytettäessä, mikä vähentää Itämeren rehevöitymistä ja happamoitumista. Ihmisten terveydelle haitallisia rikki- ja hiukkaspäästöjä ei käytännössä synny lainkaan. Biopolttoaineeseen siirtyminen tulee puolestaan vähentämään erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä.
Biokaasun valmistuksessa raaka-aineena käytetään yhteiskunnassa syntyviä jätevirtoja, kuten esimerkiksi ruoka- tai maatalousjätteitä, joten sen tuottaminen myös edistää kiertotaloutta. Viking Line saa jokaisen biokaasutoimituksen yhteydessä vastuullisuustodistuksen, joka kertoo, missä ja miten kaasu on tuotettu. Kaasun tuotantotapa vaikuttaa lopulliseen päästövähennykseen. Käytännössä Viking Line ostaa biokaasua suurempia eriä matkustajien maksamilla lisämaksuilla. Biokaasu tankataan laivoilla LNG:n joukkoon.
“Biokaasun tarjonta on vielä rajoitettua kysyntään nähden, ja esimerkiksi kaikki Suomessa tuotettava biokaasu menee tällä hetkellä teollisuuden käyttöön. Lähdemme nyt yhteistyössä Gasumin sekä ympäristötietoisten asiakkaidemme kanssa kasvattamaan biokaasun käyttöä. Tulevaisuudessa haluamme tarjota mahdollisuuden ostaa biopolttoainetta myös autopaikan varauksen yhteydessä, ja kesän jälkeen alamme tarjota mahdollisuutta päästöjen vähentämiseen myös rahtiasiakkaillemme”, Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Dani Lindberg sanoo.
Viking Line on parhaillaan mukana eri hankkeissa, joissa tutkitaan hiilineutraalin vihreän käytävän luomista Itämerelle. Biokaasua on jo testattu Viking Gracen polttoaineena.
”Merenkulun kestävää tulevaisuutta tutkivien projektien ja kumppanuuksien kautta olemme saaneet valtavasti oppia ja uutta tietoa oman vastuullisuustyömme tueksi. Hiilineutraali merenkulku on vielä tulevaisuutta, mutta ei enää utopiaa. Meillä Viking Linella tavoite on, että olemme jälleen mukana ensimmäisten joukossa, kun sen aika koittaa”, Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses sanoo.
Kuva: Viking Line
