Biokaasu ja kiertotalous
Biokaasulaitokset
Biokaasun päästöt
Biokaasumerkki
Joutsenmerkittyä biokaasua
Suomi
Suomi
Miten biokaasua tuotetaan?
Tunnetko jo biokaasumerkin? Merkki kertoo vastuullisesta valinnasta.
GWh: Gigawattitunti on energian yksikkö, jota käytetään energiamäärän, sähkön ja lämmön ilmaisemiseen.
TWh: Terawattitunti
1 TWh = 1 000 GWh
Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.
Meidän tavoitteemme on yksinkertainen: haluamme huolehtia ympäristöstä ja tuottaa asiakkaillemme uusiutuvaa, kotimaista energiaa.
Biokaasun tuottamiseksi tarvitsemme biohajoavia raaka-aineita: kaupan syömäkelvottomia biojätteitä, kasvitarhojen puutarhajätteitä tai vaikkapa oluen panemisessa syntyvää mäskiä. Nämä biohajoavat raaka-aineet toimitamme lähimmälle biokaasulaitoksellemme, jossa niistä tuotetaan ympäristölle ystävällistä uusiutuvaa energiaa – biokaasua.
Biokaasun tuotannosta syntynyt ravinnejäännös hyödynnetään lannoitteina suomalaisilla pelloilla. Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää tarvetta perinteisten väkilannoitteiden käyttöön.
Gasumin tuottamalle liikennebiokaasulle Suomessa on myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.
Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, jätevesistä, lannasta, teollisuuden sivutuotteista ja kasvibiomassasta. Ainoastaan puuperäinen aines ei sellaisenaan sovellu biokaasureaktoriin. Puuperäisestä aineksesta biokaasua voidaan sen sijaan tuottaa kaasuttamisen kautta.
Suomessakin suurin energiapotentiaali on peltobiomassassa – kestävimpiä peltobiomassoja ovat viljelykasvien syömäkelvottomat osat ja esimerkiksi kesantopelloilla, vuoroviljelyllä tai peltojen suojavyöhykkeillä kasvatettu nurmi.
Tällä hetkellä Gasum käyttää Suomessa ainoastaan jäteperäisiä raaka-aineita; biojätettä, jätevesilietteitä, lantaa ja teollisuuden orgaanisia sivuvirtoja. Ruotsin biokaasulaitoksilla Gasum käyttää biokaasun tuotantoon myös peltobiomassaa.
Gasum tuottaa biokaasua 17 laitoksessaan Suomessa ja Ruotsissa sekä hankkii sitä pohjoismaisilta ja eurooppalaisilta kumppaneiltaan. Yhtiö on yksi Pohjoismaiden suurimmista biokaasun tuottajista.
Biokaasun tuotannon sivutuotteena syntyvä jäännösliete on käyttökelpoinen kierrätyslannoite, jota voidaan käyttää perinteisten lannoitteiden tilalla.
Biokaasun tuotannossa raaka-aineen ravinteet muuttuvat kasveille paremmin saatavaan muotoon. Siksi biokaasu on olennainen osa kiertotalousajattelua, jonka avulla biojätteiden ravinteet saadaan kierrätettyä takaisin luontoon. Lannoitekäytössä jäännöslietteen hygienia varmistetaan – Suomessa käyttöä valvoo Evira.
Suomessa biokaasua käytetään pääosin lämmön ja sähkön tuotantoon – vuonna 2021 Suomessa tuotettiin noin 1 TWh biokaasua, josta noin puolet käytettiin sähkön ja lämmön tuotannossa ja noin 15 % tieliikenteen polttoaineena.
Vähäpäästöisten polttoaineiden kysynnän lisääntyessä nopeasti kasvava biokaasun käyttökohde on liikenne - Vuonna 2017 biokaasun käyttö liikennepolttoaineena vastasi 31 GWh energiamäärää, kun taas vuoden 2021 käyttö oli jo noin 140 GWh.
Kaasuautoilun suosion kasvaessa investoimme biokaasun tuotantoon sekä varmistamme biokaasun saatavuuden myymällä tankkausasemiltamme kotimaisen biokaasun lisäksi myös eurooppalaista ISCC-kestävyysjärjestelmän (International Sustainability and Carbon Certification) mukaisesti tuotettua biokaasua. ISCC-sertifioitu biokaasu on uusiutuvaa energiaa ja vastaa ominaisuuksiltaan kotimaassa tuotettua biokaasua.
Biokaasua käytetään myös muun muassa teollisuudessa sekä ruoanlaitossa kotitalouksien kaasuliesien polttoaineena.
Biokaasulaitoksissa tuotettavan biokaasun potentiaaliseksi määräksi on arvioitu noin 10 TWh vuodessa. Tämä määrä riittäisi noin miljoonan kaasuauton tarpeisiin.
Suomessa biokaasulaitosten raaka-aineena käytetään nykyisin pääosin jätteitä, mutta suurin potentiaali on peltobiomassassa, jota Suomessa ei vielä juurikaan hyödynnetä.
Tulevaisuudessa uusiutuvan kaasun tuotantopotentiaalia laajentavat niin sanotut Power-to-X eli P2X-ratkaisut eli uusiutuvalla sähköllä tuotettu synteettinen metaani. Konsulttiyhtiö Gaia Consultingin mukaan biokaasun tuotantopotentiaali synteettinen metaani mukaan lukien on Suomessa jopa 24 TWh.
Ruotsi on ollut yksi biokaasun edelläkävijöistä, ja biokaasua tuotettiin Ruotsissa vuonna 2021 yli kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa yli 65 % tuotetusta biokaasusta jalostetaan ja käytetään pääosin liikennepolttoaineena yli 50 000 kaasuautossa.
Tanskan biokaasuntuotanto on kasvanut nopeasti viime vuosina ja oli 2021 noin 6 TWh. Tanskassa ¾-osaa jalostetaan kaasuverkkoon ja liikenteelle sopivaksi. Norjassa biokaasuntuotanto on noin 0,6 TWh eli hieman vähemmän kuin Suomessa. Tästä yli puolet jalostetaan.
Euroopan mittakaavassa Saksa on biokaasuntuotannon mahtimaa, sillä Euroopan kaikista biokaasulaitoksista noin 60 % sijaitsee Saksassa. Saksan yli 80 TWh biokaasusta suurin osa käytetään sähkön tuotantoon. Suomen vuotuinen sähkönkulutus oli vuonna 2021 noin 85 TWh.
Myös Italia on merkittävä biokaasun tuottaja ja Euroopan johtava maa kaasuautoilussa. Italiassa liikenteessä on yli miljoona kaasuajoneuvoa, ja määrä on ollut nopeassa kasvussa.
Jätteet hyötykäyttöön kiertotalouden keinoin
Gasumin uusi biokaasulaitos Ruotsin Götenessä sai rakennusluvan tammikuun lopussa. Gasumille Götenen laitos on ensimmäinen monista uusista investoinneista biokaasun tuotantoon yhtiön uuden strategian mukaisesti.
Perusteellisen suunnittelun ja lupamenettelyn jälkeen Gasum on valmis rakentamaan uusimman biokaasulaitoksensa Ruotsiin Götenen kuntaan. Laitos tuottaa vuosittain 120 gigawattitunnin (GWh) edestä nesteytettyä biokaasua (LBG) alkuvuodesta 2025 alkaen.
Biokaasu on ilmastoystävällinen täysin uusiutuva polttoaine, sillä sen raaka-aineena käytetään biojätettä. Götenen tuotantolaitos käyttää raaka-aineenaan pääasiassa sitä ympäröiviltä maatiloilta saatavaa lantaa. Laitoksella käsitellään vuosittain noin 400 000 tonnia raaka-ainetta.
Lanta on raaka-aine, josta valmistettuna biokaasu voi muuttua vähähiilisestä jopa hiilinegatiiviseksi polttoaineeksi. Biokaasu vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, kun sitä käytetään esimerkiksi tieliikenteen polttoaineena. Tämän lisäksi lannasta valmistettu biokaasu vähentää päästöjä, joita syntyy käsiteltäessä lantaa perinteisellä tavalla pellolle levittämällä.
Energian lisäksi laitos tuottaa 350 000 tonnia laadukkaita ympäristöystävällisiä lannoitteita, jotka palautetaan raaka-ainetta laitokselle toimittaville viljelijöille. Fossiilisiin lannoitteisiin verrattuna kierrätetyillä lannoitteilla on etuna niiden sisältämä orgaaninen aines, jolla on iso rooli peltojen kasvukunnon ja säänkestävyyden ylläpidossa.
Gasum investoi Götenen tuotantolaitokseen lähes 54 miljoonaa euroa, josta 15 miljoonaa on Ruotsin ympäristöviranomaisen Klimatklivet-ohjelman kautta myöntämää tukea.
”Olemme hyvin iloisia Götenen hankkeen etenemisestä, sillä viime vuosien aikana kiinnostus biokaasuun on lisääntynyt huomattavasti niin Pohjoismaissa kuin muuallakin Euroopassa. Götenen biokaasulaitos on ensimmäinen askel Gasumin kunnianhimoisessa suunnitelmassa parantaa uusiutuvan energian saatavuutta tieliikenteen, teollisuuden ja merenkulun asiakkaillemme”, kertoo Erik Woode, Gasumin Head of Project Development & Execution.
Götenen tuotantolaitos on ensimmäinen viidestä suuresta biokaasulaitoksesta, joiden rakentamista Gasum suunnittelee lähivuosina Ruotsissa. Muiden Ruotsin uusien laitosten sijoituspaikat ovat Borlänge, Kalmar, Sjöbo ja Hörby.
Lisäksi Gasum suunnittelee biokaasulaitoksen rakentamista Norjaan Trondheimin lähelle. Tulevat hankkeet ovat osa Gasumin uutta strategiaa, johon kuuluu voimakas panostaminen biokaasun saatavuuden parantamiseen Pohjoismaissa tulevina vuosina.
Gasumin strateginen tavoite on, että vuoteen 2027 mennessä huomattava osa yhtiön voitoista tulee ympäristöystävällisistä energianlähteistä. Se tarkoittaa biokaasun ja uusiutuvan sähkön kaupankäynnin osuuden kasvattamista.
Maakaasu ja sen nesteytetty muoto LNG on jatkossakin tärkeä välietappi ja reitti kohti biokaasun ja mahdollisesti synteettisen metaanin käyttöä tulevaisuudessa. Tämän mahdollistaa se, että nykyinen maakaasu- sekä LNG-infrastruktuuri on suoraan käytettävissä myös LBG:n ja synteettisen metaanin kuljettamiseen.
Lisätietoja:
Erik Woode, Head of Project Development & Execution
p. +46 13 991 96 63, erik.woode@gasum.com
Gasum järjestää yhteistyössä JAMK-ammattikorkeakoulun biotalouden yrityskiihdyttämön BioPaavon sekä kasvuyritysten sparrausohjelman Kasvu Openin kanssa avoimen innovaatiokilpailun, jossa etsitään ratkaisuja Gasumin Suomen ja Ruotsin biokaasulaitoksilla sivuvirtana syntyvän biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämiseksi.
Gasum tuottaa biokaasua Suomessa yhdeksässä ja Ruotsissa seitsemässä omassa biokaasulaitoksessa. Lisäksi Gasum jalostaa kahden kumppanilaitoksen biokaasua Suomessa. Gasumilla on suunnitteilla useita biokaasulaitosprojekteja Pohjoismaissa.
Gasumin biokaasulaitosten tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä noin 800 GWh biokaasua vuodessa. Biokaasun käytöllä voidaan pienentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia verrattuna fossiilisen energian käyttöön.
Mädätysprosessin sivuvirtana syntyy myös hiilidioksidia. Gasum etsii GasumHackathon-innovaatiokilpailun kautta ratkaisuja ja kumppaneita biokaasulaitoksilla syntyvän biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämiseen. Gasumin laitoksilla syntyy biokaasun jalostuksesta vuosittain noin 114 000 tonnia hiilidioksidia, josta lähes kolmasosa on korkeassa pitoisuudessa (>95% CO2).
Biogeeninen hiilidioksidi syntyy biokaasulaitoksella käsiteltävien orgaanisten jätteiden ja sivuvirtojen hajotessa biologisesti. Koska biogeeninen hiilidioksidi vapautuu joka tapauksessa lyhyellä aikajänteellä, sitä ei lasketa kasvihuonekaasupäästöksi.
Biokaasun jalostuksessa erotettava hiilidioksidi lasketaankin nykyisin ilmakehään. Talteen ottamalla ja hyödyntämällä hiilidioksidivirta, voidaan biokaasuntuotannon jo nykyisin erinomaista kestävyyttä parantaa entisestään.
Gasum etsii erityisesti kumppaneita ,esimerkiksi yrityksiä tai konsortioita, joilla on lähellä kaupallista toteuttamiskelpoisuutta olevia ratkaisuja sekä halua luoda arvoa biokaasuntuotannossa syntyvälle biogeeniselle hiilidioksidille. Riippuen ratkaisuiden valmiusasteesta, Gasum on halukas jatkamaan Hackathonin voittajajoukkueen tai joukkueiden kanssa esimerkiksi kaupallisia neuvotteluita ja kannattavuusselvityksiä.
Gasum investoi tulevina vuosina merkittävästi biokaasuun osana strategiaamme auttaa asiakkaitamme siirtymässä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Lue lisää biokaasusta >>
Lue lisää:
GasumHackathon BioPaavon sivustolla
Aikataulu
Kuva: Gasumin Turun biokaasulaitos, Gasum/Keksi Agency
Lisätietoja:
Viljami Kinnunen, Senior Process Engineer, Gasum
p. 050 33 10308, viljami.kinnunen@gasum.com
Gasum tukee kaasualan tutkimusta Gasumin rahastosta, joka on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista ja rahaston hoidosta ja hallinnoinnista vastaa TES. Vuoden 2023 apurahahaku on nyt auki ja päättyy 12.2.2023.
Tukea voidaan myöntää uusiutuvien kaasujen arvoketjuja käsittelevään tutkimukseen, erityisesti aiheisiin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energiamurrokseen, kuten Power-to-Gas arvoketju, biokaasun arvoketjut, kaasulogistiikka tai regulaatio.
Vuonna 2022 rahastosta myönnettiin apurahoja seitsemälle henkilölle, yhteensä 74 960 euroa. Gasumin rahasto on myöntänyt apurahoja vuodesta 2005 alkaen.
Rahastosta myönnetään apurahoja väitöskirjatutkijoille päätoimiseen väitöskirjatyöhön. Poikkeustapauksissa voidaan myöntää rahoitusta myös maisteritason lopputöihin.
Hakemukset toimitetaan TES-portaalin kautta ja ne käsitellään rahaston neuvottelukunnassa, jossa on jäseninä edustajia yliopistoista, TESistä sekä Gasumilta.
Lisää tietoa:
