Scope 1, 2 ja 3 – mitä Scope-luokittelu tarkoittaa?

Yrityksen päästövähennyksistä puhuttaessa käytetään usein termejä Scope 1, Scope 2 ja Scope 3. Luokitus on peräisin GHG Protocol -standardista, jota käytetään yleisesti yritysten ilmastovaikutusten laskemisessa.

GHG Protocol (Greenhouse Gas Protocol) eli kasvihuonekaasuprotokolla on tunnetuin ilmastovaikutusten laskemiseen laadittu standardi. Siinä päästöt lajitellaan kolmeen kategoriaan: Scope 1, 2 ja 3.

Scope 1: yrityksen suorat päästöt

Scope 1 -luokkaan kuuluvat kaikki yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt: yrityksen omistamien kiinteistöjen, oman energiantuotannon sekä yrityksen omistamien tai hallinnoimien ajoneuvojen päästöt.

Näitä päästöjä yrityksen on kaikkein helpoin kontrolloida, sillä ne syntyvät sen oman toiminnan seurauksena.

Scope 2: ostoenergian tuotannon päästöt

Scope 2 -luokka sisältää ostoenergian tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Nämä ovat siis päästöjä, jotka syntyvät yrityksen omaan käyttöön hankitun sähkön, höyryn, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannosta.

Scope 3: arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt

Scope 3 -luokkaan kuuluvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen arvoketjusta. Niitä ovat muun muassa ulkoistettu logistiikka, jätehuolto, materiaalien hankinnan päästöt, liikematkustus ja myytyjen tuotteiden prosessointi.

Scope 3 -luokka on jaoteltu kaikkiaan viiteentoista eri kategoriaan. Laskiessaan Scope 3 -päästöjä yritys voi valita näistä oman toimintansa kannalta keskeisimmät.

Lisäksi epäsuorat päästöt jaetaan kahteen vaiheeseen sen mukaan, syntyvätkö ne ennen yrityksen omaa toimintaa vai sen jälkeen. Ennen yrityksen toimintaa syntyviä päästöjä kutsutaan upstream-päästöiksi, oman toiminnan jälkeen muodostuvia päästöjä taas downstream-päästöiksi.

Valtaosa yrityksen päästöistä voi olla epäsuoria

Scope 1 ja 2 -luokan päästöt ovat usein helpommin tunnistettavissa ja laskettavissa, sillä ne syntyvät yrityksen omasta toiminnasta. Scope 3 -päästöt taas ovat muiden toimijoiden käsissä, joten yrityksen on hankalampaa laskea, kontrolloida ja vaikuttaa niihin.

Ilman epäsuorien päästöjen laskemista on kuitenkin vaikea saada realistista kuvaa yrityksen toiminnan ilmastovaikutuksista, sillä monella alalla epäsuorat päästöt muodostavat valtaosan kaikista päästöistä.

Yle uutisoi hiljattain selvityksestä (2021), jonka mukaan muutaman kauppaketjun kokonaispäästöistä vain 1–2 prosenttia aiheutuu omista päästöistä. Suurimmat päästöt syntyvät kaupoissa myytävistä tuotteista, joiden koko elinkaari ei ole kauppaketjujen omissa käsissä. Näin on myös monessa muussa yrityksessä: suurin osa yrityksen päästöistä muodostuu alihankintaketjuissa.

Monet yritykset ovatkin ottaneet Scope 3 -päästöt osaksi vastuullisuusraportointiaan voidakseen antaa mahdollisimman kattavan kuvan toimintansa ilmastovaikutuksista.

Lue vinkkimme Scope 3 -päästöjen vähentämiseen.

Tutustu myös näihin

Raskas liikenne

Euroopan komission tavoitteena on nostaa biometaanin vuotuinen tuotantokapasiteetti Euroopassa lähes 350 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa, sillä biokaasua voidaan tuottaa vielä paljon nykyistä tuotantomäärää enemmän. Tämä johtuu siitä, että jokaisessa Euroopan maassa on paljon biohajoavaa jätettä, jota ei vielä hyödynnetä kunnolla. Tulevaisuudessa uusiutuvia kaasuja, kuten synteettistä metaania, voidaan valmistaa myös power-to-gas- eli P2G-tekniikkalla.

Lue lisää

Biokaasua on runsaasti ja sitä voidaan tuottaa vielä paljon enemmän