Gasumin biokaasulaitokset

Yhtiö kehittää uusia innovaatioita jatkuvasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uusiutuvan kaasun tuotannon lisäämiseksi ja kaasuverkon laajentamiseksi. Ravinteiden kierrätys on keskeisessä roolissa biokaasun tuotannossa. Maatalouskäytön lisäksi uusia avauksia on löytynyt muun muassa biokaasun tuotannossa syntyvien ravinteiden jalostamisessa teollisuuden prosessien tarpeisiin. Lisää konkreettisia ideoita muun muassa ravinteiden parempaan kierrättämiseen saatiin loka-marraskuussa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa eri tilaisuuksissa.

Vesihuollon energiatehokkuus keskeinen osa ympäristön suojelua

Gasumin kehitysinsinööri Viljami Kinnunen osallistui KEHÄ-hankkeen tulosseminaariin 31.10. Seminaarissa keskusteltiin vesihuollon energiatehokkuudesta ja tulevaisuuden näkymistä sekä miten ravinteiden kierrätystä voidaan parantaa.

”Jätevesien tehokas puhdistaminen on yksi toimivan yhteiskunnan perustoimintoja. Suomessa niin jätevesien puhdistus kuin juomaveden valmistuskin ovat varsin hyvällä tasolla, mutta energiatehokkuudessa ja ravinteiden saamisessa kiertoon on aina parantamisen varaa”, Kinnunen kuvailee keskustelua.

Seminaarissa esiteltiin tuloksia muun muassa NPharvest-projektista, jossa Gasum on mukana kehittämässä uusia menetelmiä jätevedessä olevien ravinteiden talteen saamiseksi.

”Seminaarin paneelikeskustelussa nousi esiin ajatuksia siitä, kuinka Suomen vesihuolto-osaamista voitaisiin viedä ulkomaille sekä kuinka tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta voitaisiin lisätä ja kohdentaa paremmin”, Kinnunen jatkaa.

Ravinteiden kierrättäminen auttaa irti fossiilisista lähteistä

Ravinteiden kierrättämistä käsiteltiin myös Lounais-Suomen Jätehuollon ja Tampereen teknillisen yliopiston järjestämässä jätevesilietteiden työpajapäivässä 1.11. Työpajoissa pohdittiin muun muassa, miten jätevesien ravinnekiertoa saadaan lisättyä ja riskejä minimoitua sekä miten yhdyskuntien lietteitä voitaisiin hyödyntää paremmin paikallisesti. Gasumin kehityspäällikkö Eeli Mykkänen oli mukana vetämässä yhtä työpajaa.

”Haasteenamme on saada vertailukelpoista tietoa jätevesilietteiden todellisista haitta-ainepitoisuuksista, jotta ei oltaisi mielikuvien varassa. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus Luke julkaisi 10.4.2018 tutkimuksen, jonka mukaan jätevesilietepohjaisten lannoitteiden käyttö ei ole uhka ruokaturvalle”, Mykkänen kuvaa alan nykyistä tilannetta.

Työpajassa käytiin päivän aikana hyvää keskustelua jätevesilietteiden hyödyntämisestä.

”Ravinnekierto on keskeinen asia siirtyessämme pois fossiilisesta taloudesta kohti kierto- ja biotaloutta. Viisailla ratkaisuilla saamme ravinteet paremmin kiertoon ja siten meidän tarvitsee hankkia niitä vähemmän fossiilisista ja mineraalisista lähteistä”, Mykkänen summaa työpajan johtopäätöksiä.

Ravinteet kiertoon -kärkihankkeen järjestämällä innovaatioleirillä tavoitteena oli muun muassa synnyttää ja edistää alueellisia ravinnekierrätyksen yhteistyömalleja, edistää kiertotalouden mukaista yritystoimintaa sekä antaa leiriläisille uusia ideoita toimintansa kehittämiseen. Tilaisuuteen osallistui alan yrityksiä, tutkijoita, viljelijöitä sekä muita ravinnekierrätyksen asiantuntijoita.

Osallistujat ideoivat joukkueissa ravinteiden kierrätystä edistävän kokeilun, joista tuomaristo valitsi voittajaksi kasvihuone- ja biokaasutuotannon symbioosin kuvauksen. Gasumin lisäksi voittajajoukkueessa olivat mukana  Ramboll Finland Oy, Eco WWS Oy, ProAgria, Kymen Vesi Oy, Aurinkotarhat, Hämeen ammattikorkeakoulu, Gascow, Envitecpolis Oy ja Helsingin yliopisto. Voittajajoukkue esitteli konseptin myös energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

”Kokeiluideamme tavoitteena oli löytää lisäarvoa kasvibiomassalle, jotta kasvibiomassaa olisi saataisiin kestävästi myös biokaasun tuotantoon. Yksi keino voisi olla kasveista tuotettava nitraattilannoite, jota tarvitaan erityisesti kasvihuoneviljelyssä. Symbioosiin on kytkettävissä myös kasvinviljely, lannat, sekä biokaasulaitosten jalostetut lannoitetuotteet - esimerkkinä biohiili - jonka tuotantoa parhaillaan pilotoimme. On hienoa, että joukkueessamme on aktiivisia toimijoita, jotka haluavat viedä konseptia käytäntöön. Innovaatioleiriltä sain paljon ideoita omaan työhöni kehittäessäni menetelmiä kiertotalouden ja ravinteiden kierrätykseeen,” kertoo Viljami Kinnunen Gasumin kehitysinsinööri.

Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tulevaisuudessa tarvitaan lisää tekijöitä, kumppanuuksia ja kaikkien hallinnonalojen yhteistyötä. Gasum panostaa kaasu- ja energia-alan edelläkävijänä teknologioiden, konseptien ja energiajärjestelmien kehitykseen. Tutkimus ja innovaatiot ovat keskeisessä roolissa matkalla kohti kestävää kaasuekosysteemiä.

Innovaatioleiri oli osa Ravinteet kiertoon -kärkihanketta, joka on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus, tiiviissä yhteistyössä kiertotalouden kärkihankkeesta vastaavien maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa.