Gasumin biokaasulaitokset

Kotitalouksissa syntyvän sekajätteen joukossa on tyypillisesti 35–40 % biohajoavaa jätettä, kuten ruuan tähteitä ja vaikkapa talouspaperia, josta polttolaitoksessa ei energiatuotannon kannalta ole merkittävää hyötyä. Hyödyntämällä biohajoava jae biokaasun tuotannossa saadaan suurempi osa jätteestä hyötykäyttöön.

Gasumin, Lounais-Suomen Jätehuollon ja Lounavoiman yhteishankkeessa selvitetään mahdollisuutta rakentaa jätteen esikäsittelylaitteisto, jolla biohajoava jae saadaan hyödynnettyä biokaasun tuotannossa liikenteen polttoaineeksi. Esikäsittelylaitteisto mahdollistaa myös muiden jätejakeiden, kuten kierrätyskelpoisen metallin erottelun polttokelpoisen jätteen joukosta.

Biohajoavan jakeen erottelu sekajätteestä ei poista tarvetta biojätteen erilliskeräykselle, vaan täydentää jo olemassa olevia ratkaisuja.

"Paras vaihtoehto olisi, että biojätettä ei joutuisi sekajätteen joukkoon vaan se toimittaisiin erilliskeräyksen kautta suoraan biokaasulaitokselle. Pientalovaltaisilla tai haja-asutusalueilla biojätteen erilliskeräys ei kuitenkaan ole mielekästä, koska määrät kotitaloutta kohden jäävät pieneksi keruukustannuksiin nähden. Niin kauan, kun biohajoavaa jätettä päätyy sekajätteen joukkoon, on tärkeää löytää ratkaisut sen hyödyntämiseen," kommentoi Gasumin kiertotalousliiketoiminnan johtaja Ari Suomilammi.

Biokaasun tuotannon lisääminen merkittävässä roolissa liikenteen päästövähennystavoitteissa

Ilmastotavoitteisiin pääseminen vaatii uusiutuvan energian tuotannon merkittävää lisäämistä ja sen myötä uusia yhteistyömalleja ja ratkaisuja. Biokaasu on kotimainen ja uusiutuva polttoaine, jolla voidaan vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia.

"Ekovoimalaitoksen vuosittaisesta 120 000 tonnin polttokelpoisen jätteen määrästä voitaisiin tuottaa yli 40 GWh biokaasua, joka vastaa noin 4 000 henkilöauton vuosittaista polttoainekäyttöä”, Ari Suomilammi keroo.

Gasum on sitoutunut vahvasti liikenteen päästövähennystavoitteisiin rakentamalla pohjoismaista tankkausasemaverkostoa raskaalle liikenteelle ja tarjoamalla kuluttajille biokaasua Gasumin tankkausasemilla Suomessa.

Hankkeen yhteydessä suunnitellun biokaasulaitoksen rakentamisesta ei ole vielä investointipäätöstä ja hankkeessa mukana olevien toimijoiden yhteistyön muoto tarkentuu myöhemmin tänä vuonna. Esiselvityksessä vertaillaan Turun Topinojan ja Salon Korvenmäen jätekeskuksien soveltuvuutta jätteiden esikäsittelyyn ja biokaasun tuotantoon. Gasum jatkaa vastaavien hankkeiden suunnittelua yhdessä myös muiden ekovoimalaitosten kanssa.

Hanke vahvistaa kotimaisen biokaasumarkkinan kasvua ja edistää vahvasti biokaasun liikennekäyttöä. Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus käynnistää huhtikuussa ja hanke valmistuu vuoden 2020 aikana. Lohjan hankkeen työllistävä vaikutus on rakentamisen noin 170 henkilötyövuotta ja pysyvä työllisyysvaikutus noin 32 henkilötyövuotta.

”On hienoa, että laitoshankkeemme työt käynnistyvät suunnittelutöiden edetessä. Biokaasumarkkinan ja kaasun liikennekäytön kehittäminen ja biokaasun tuotantokapasiteetin kasvattaminen ovat hyvin keskeinen osa yhtiömme strategiaa”, kertoo liiketoiminnan kehitysjohtaja Matti Oksanen Gasumilta.

Biokaasulaitos rakennetaan kuntien omistaman jäteyhtiön, Rosk’n Rollin Munkkaan jätekeskukseen. ”Vaikka itse laitos on puhtaasti Gasumin hanke, olemme luonnollisesti iloisia siitä, että voimme myös näin vuokranantajan roolissa tarjota Munkkaan jätekeskuksessa hyvän alustan kiertotalouden kehittämiseen”, muotoilee Rosk’n Roll Oy Ab:n toimitusjohtaja Jukka Paavilainen.

”Rakennustöiden aikaiset vaikutukset jätekeskuksen asiakkaille pyritään minimoimaan. Teemme kuitenkin kaikkemme, jotta asiointi jätekeskuksessa olisi mahdollisimman sujuvaa myös rakennustöiden aikana”, Paavilainen lisää.

Investointi on Gasumille merkittävä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on myöntänyt yhtiölle 7,83 miljoonaa Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanketukea biokaasun tuotannon lisäämiseen.

Gasumin nykyinen biokaasukapasiteetti on noin 650 GWh/vuosi. Yhtiö käsittelee 12 biokaasulaitoksessaan Suomessa ja Ruotsissa biomassoja noin 800 000 t/vuosi. Yhtiö on Pohjoismaiden johtava biohajoavien jätteiden käsittelijä ja biokaasun tarjoaja. Yhtiöllä on käynnissä biokaasulaitoskehityshankkeita mm. Turussa, Oulussa ja Nymöllassa Ruotsissa.

Yhtiö kehittää uusia innovaatioita jatkuvasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uusiutuvan kaasun tuotannon lisäämiseksi ja kaasuverkon laajentamiseksi. Ravinteiden kierrätys on keskeisessä roolissa biokaasun tuotannossa. Maatalouskäytön lisäksi uusia avauksia on löytynyt muun muassa biokaasun tuotannossa syntyvien ravinteiden jalostamisessa teollisuuden prosessien tarpeisiin. Lisää konkreettisia ideoita muun muassa ravinteiden parempaan kierrättämiseen saatiin loka-marraskuussa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa eri tilaisuuksissa.

Vesihuollon energiatehokkuus keskeinen osa ympäristön suojelua

Gasumin kehitysinsinööri Viljami Kinnunen osallistui KEHÄ-hankkeen tulosseminaariin 31.10. Seminaarissa keskusteltiin vesihuollon energiatehokkuudesta ja tulevaisuuden näkymistä sekä miten ravinteiden kierrätystä voidaan parantaa.

”Jätevesien tehokas puhdistaminen on yksi toimivan yhteiskunnan perustoimintoja. Suomessa niin jätevesien puhdistus kuin juomaveden valmistuskin ovat varsin hyvällä tasolla, mutta energiatehokkuudessa ja ravinteiden saamisessa kiertoon on aina parantamisen varaa”, Kinnunen kuvailee keskustelua.

Seminaarissa esiteltiin tuloksia muun muassa NPharvest-projektista, jossa Gasum on mukana kehittämässä uusia menetelmiä jätevedessä olevien ravinteiden talteen saamiseksi.

”Seminaarin paneelikeskustelussa nousi esiin ajatuksia siitä, kuinka Suomen vesihuolto-osaamista voitaisiin viedä ulkomaille sekä kuinka tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta voitaisiin lisätä ja kohdentaa paremmin”, Kinnunen jatkaa.

Ravinteiden kierrättäminen auttaa irti fossiilisista lähteistä

Ravinteiden kierrättämistä käsiteltiin myös Lounais-Suomen Jätehuollon ja Tampereen teknillisen yliopiston järjestämässä jätevesilietteiden työpajapäivässä 1.11. Työpajoissa pohdittiin muun muassa, miten jätevesien ravinnekiertoa saadaan lisättyä ja riskejä minimoitua sekä miten yhdyskuntien lietteitä voitaisiin hyödyntää paremmin paikallisesti. Gasumin kehityspäällikkö Eeli Mykkänen oli mukana vetämässä yhtä työpajaa.

”Haasteenamme on saada vertailukelpoista tietoa jätevesilietteiden todellisista haitta-ainepitoisuuksista, jotta ei oltaisi mielikuvien varassa. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus Luke julkaisi 10.4.2018 tutkimuksen, jonka mukaan jätevesilietepohjaisten lannoitteiden käyttö ei ole uhka ruokaturvalle”, Mykkänen kuvaa alan nykyistä tilannetta.

Työpajassa käytiin päivän aikana hyvää keskustelua jätevesilietteiden hyödyntämisestä.

”Ravinnekierto on keskeinen asia siirtyessämme pois fossiilisesta taloudesta kohti kierto- ja biotaloutta. Viisailla ratkaisuilla saamme ravinteet paremmin kiertoon ja siten meidän tarvitsee hankkia niitä vähemmän fossiilisista ja mineraalisista lähteistä”, Mykkänen summaa työpajan johtopäätöksiä.